Artikkelit: Kunnat

Ministeriö on käsitellyt 468 ehdotusta kuntien normien keventämiseksi.
Tyytyväisyys on laskenut eniten suurissa kaupungeissa.
Eläinlääkäripalvelujen saatavuudessa on paikallisia ongelmia.
Kuntarahoitus ennustaa 1,5 prosentin talouskasvua kuluvalle vuodelle.
Arvostus on korkeampi kuin julkinen keskustelu antaa ymmärtää.
Tutkimuksen mukaan erityisesti johtavat viranhaltijat näkevät usean luottamustoimen yhdistämisen ongelmallisena.
Puolet suomalaisista arvioi, että julkisten palveluiden tarjoaminen onnistuu huonosti.
Kuntien rakennuksilla iso merkitys elinvoimalle, mutta silti suunnitelmissa on myymistä ja purkamista.
Nykyiset työehtosopimukset päättyvät 30. huhtikuuta.
Tyytyväisimpiä ovat iäkkäät ja yksin asuvat.
JHL:n mukaan hankintalain uudistus pitää pysäyttää.
Seinäjoen seutukunta otti kuntarankingin ykkössijan.
Kauppakamarien kuntavaaliohjelma esittää kuusi keinoa kunnan kasvun ja elinvoiman turvaamiseksi.
Luottamushenkilöt käyttävät luottamustehtäviin suunnilleen saman verran aikaa kuin vuonna 2020.
Kuntatalouden tila heikkeni viime vuonna pelättyä vähemmän.
Kuntien omat sopeutustoimet vahvistivat niiden taloutta.
Kuntien etujärjestö listaa seitsemän syytä, miksi hankintalain muutos olisi haitallinen kuntapalveluille.
Jukka Kopran mukaan rantarakentamisen helpottaminen on hallitukselta tietoinen ratkaisu.
Muutokset kertovat kuntien sopeutumisesta taloudellisiin ja väestöllisiin haasteisiin.
Suomen Yrittäjät on tyytyväinen hankintalakiin esitettyihin muutoksiin.
Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että kuntien on pidettävä vesihuoltolaitokset kokonaan omistuksessaan.
Vain joka kymmenes suomalainen haluaisi kotikuntansa yhdistyvän toisen kunnan kanssa.
Hallituksen esitys valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta voi poiketa selvityshenkilöiden mallista paljonkin, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen kirjoittaa.
Ex-pääministeri perusteli Ylelle, että alueella ei ole merkitystä Vantaalle.
Kuntatalouden odotetaan vahvistuvan vuodesta 2026 alkaen.
Uudet valtuustot aloittavat kesäkuussa.
Kuntaliiton päättäjätutkimus kertoo, että kuntien päätöksentekoilmapiiri on kehittynyt parempaan suuntaan.
Entistä useampi hyödyntää tekoälyä viestinnässään.
Kriisikuntien määrä kasvaa erityisesti sote-ongelmien seurauksena.
Kunnissa palkkahaitari on isompi ja ammattien ja ansioiden kirjo laajempi kuin hyvinvointialueilla.
Valtio osoittaa kuntien valtionapuihin ensi vuonna noin 5,6 miljardia euroa.
Valtaosa yt-neuvotteluista liittyy käynnissä oleviin talouden sopeuttamistoimiin.
Kansalaisten perusoikeuksien turvaaminen on kuulunut Suomen valtion ydintehtäviin jo yli sadan vuoden ajan.
Vaalien merkitys koetaan entistä tärkeämmäksi.
Vitsillä tehdyt työhakemukset aiheuttavat ylimääräistä työtä.
Valtiolta uhkaa kadota tuhansia työpaikkoja, sanoo Julkisten ja hyvinvointialojen liitto.
Kuntien talousnäkymät heikkenevät jyrkästi.
Häme ohitettiin poliittisella päätöksellä, kun maavoimien esikunta perustettiin Mikkeliin.