Suomen Yrittäjien mukaan hallituksen sote-esityksen vaikutukset sote-alan pk-yritysten toimintaedellytyksiin ja palvelumarkkinoiden kehittämiseen on huomioitu puutteellisesti.
– Uudistuksesta puuttuu yli 18[nbsp]000 sote-yrityksen merkitys osana suomalaisten palveluntuottajaverkostoa. Yksityisissä sote-yrityksissä työskentelee 80[nbsp]000 ihmistä. Lainsäädännön arviointineuvoston on kiinnitettävä tähän huomiota, vaatii varatoimitusjohtaja Anssi Kujala tiedotteessa.
Hallituksen sote-sovussa päätettiin 21 ”hyvinvointialueesta”, joiden lisäksi järjestäjänä toimii Helsinki. Esitysluonnos annetaan lainsäädännön arviointineuvostolle 14. lokakuussa. Hallituksen esitys eduskunnalle on tarkoitus antaa jo joulukuun alussa.
– Toivomme edelleen, että lopullinen sote-lakiesitys olisi sellainen, että se ottaa huomioon eri palveluntuottajat ja palvelutuotantoon käytettävissä olevat kaikki julkisen ja yksityisen puolen resurssit, Kujala toteaa.
Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan esitys on parantunut viime näkemästä.
– Yritysten rooli on noteerattu selkeämmin. Pitää kuitenkin nähdä pykälät, jotta voi arvioida muutosten vaikuttavuutta, Pentikäinen arvioi hallituksen sote-esitystä.
Paketissa edelleen korjattavaa
Pentikäisen mukaan pakettiin jää korjattavaa edelleen.
– Esimerkiksi tuottajan ja järjestäjän eriyttäminen olisi palveluiden kehittymisen kannalta todella tärkeää, Pentikäinen sanoo.
Kujala arvioi, että hallituksen neuvotteluissa on pyritty huomioimaan yksityisen sektorin mahdollisuuksia muun muassa joidenkin alihankintaan liittyvien ehtojen osalta.
– Tiedotustilaisuudessa ei kuitenkaan tullut esille sellaisia muutoksia, että iso kuva lausunnolla olleesta versiosta olisi muuttunut. Esimerkiksi lupaus palvelusetelin käyttömahdollisuudesta jatkossakin ei ole uusi. Me esitimme sitä velvoittavaksi, Kujala sanoo.
– Odotimme myös selkeää linjausta vertailukelpoisen kustannuslaskennan kehittämisestä.
Plussaa Yrittäjiltä saavat esimerkiksi se, että työvoimaksi hankittujen vuokralääkäreitten oikeutta hoidon tarpeen arviointiin ja hoitoratkaisuihin ei enää ilmeisesti tarpeettomasti rajata.
Myös kirjaus siitä, että valmistelussa huomioidaan myös henkilökohtainen budjetti, on hyvä edistysaskel. Nämä voi arvioida tarkemmin tosin vasta kun lakiesitykset perusteluineen on julkistettu.
