Ulkoministeriön pitkäaikainen ykkösvirkamies, suurlähettiläs Pertti Torstila pitää selvänä, että Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittiset perusratkaisut ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa.
– Ei ole Suomen, Ruotsin eikä myöskään puolustusliiton etujen mukaista, että Ruotsi ja Suomi kulkisivat Nato-kysymyksessä eri teitä, Torstila toteaa ruotsalaisessa Svenska Dagbladet -lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan.
Hän muistuttaa, että myös mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista vuonna 2016 laaditussa asiantuntija-arviossa korostettiin Suomen ja Ruotsin yhteenkuuluvuutta.
– Kautta koko itsenäisen Suomen historian on maista toisen tekemillä strategisilla ratkaisuilla ollut välittömiä ja perustavanlaatuisia vaikutuksia myös toiseen, Torstila kirjoittaa.
Hän katsoo suurlähettiläs Mats Bergquistin, Kansainvälisen strategisen tutkimuksen instituutin puheenjohtajan François Heisbourgin, suurlähettiläs René Nybergin ja Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen laatiman raportin johtopäätösten osoittavan, että jos Nato-kysymys ajankohtaistuisi, sen tulisi tapahtua molemmissa maissa yhtä aikaa.
– Jos Ruotsi liittyisi Natoon yksin, Suomi olisi eristetty ja entistä haavoittuvaisempi. Jos taas Suomi menee Natoon ja Ruotsi jää ulkopuolelle, syntyy tilanne, jossa Suomesta tulee etuvartio lähes vailla maayhteyttä muuhun Natoon.
Torstila on toiminut Suomen suurlähettiläänä Tukholmassa ennen siirtymistään ulkoministeriön virkamiesjohtoon vuonna 2006. Hän jäi tehtävästään eläkkeelle helmikuussa 2014.
Presidentin mandaatti on poikkeuksellisen vahva
Presidentti Sauli Niinistön aseman ulkopolitiikan johtajana Torstila arvioi tammikuisten vaalien myötä entisestään vahvistuneen. Hän toteaa Niinistön tulleen valituksi jo ensimmäisellä kierroksella ja keränneen epätavallisen suuren kannatuksensa laajasti yli puoluerajojen.
– Musertavan vaalivoiton jälkeen presidentti Niinistön sanoilla on nyt suuri paino, Niinistön kampanjan tueksi perustetun Suomi 2024 -yhdistyksen kolmijäseniseen hallitukseen kuulunut Torstila sanoo.
Virassa olevana presidenttinä Niinistöllä oli kannanotoissaan vähemmän liikkumavaraa kuin kilpailevilla ehdokkailla. Tämä koski luonnollisesti myös Nato-kysymystä, johon Niinistö vältti lausumasta ehdotonta kantaa.
– Presidentti katsoo, että jäsenyys ei ole ajankohtainen juuri nyt, mutta jos olosuhteet muuttuisivat, myös hän saattaa muuttaa näkemystään, Torstila huomauttaa.
Hän viittaa presidentti Niinistön kampanjansa aikana antamaan haastattelulausuntoon siitä, missä tilanteessa sotilaallinen liittoutuminen voisi tulla harkittavaksi. Niin voisi Niinistön mukaan tapahtua, jos Venäjä alkaisi suhtautua Suomeen ja muuhun Euroopan unioniin vihollisinaan tai jos Ruotsi hakisi Naton jäsenyyttä.
Ruotsissa järjestetään valtiopäivävaalit syyskuussa, ja Nato-kysymys näyttää nousevan yhdeksi niiden teemoista.
”Mielipiteet voivat muuttua”
Torstila sanoo monen Suomessa uskovan, että jos poliittinen eliitti – presidentti ja hallitus – päättävät lähentyä Natoa, kansalaiset ovat valmiita seuraamaan perässä.
– Suomalaisten valtaenemmistö kannattaa edelleen sotilaallista liittoutumattomuutta, mutta Natosta on tullut Suomen turvallisuuspolitiikan legitiimi osa. Jos liittoutuisimme, suomalaiset katsovat, että vastaus olisi Nato, Torstila arvioi.
Hän kertoo Tukholmassa vuosia sitten käydystä tilaisuudesta, jossa edesmenneeltä suomalaiselta veteraanidiplomaatilta, ministeri Max Jakobsonilta (1923–2013) kysyttiin, liittyykö Suomi Natoon.
– Jakobson viittasi mielipidemittaukseen, jossa ihmisille asetettiin kaksi kysymystä: ’Kannatatko ajatusta, että Suomen pitäisi liittyä Natoon?’. Enemmistö vastasi ei. ’Uskotko, että Suomi liittyy Natoon?’. Enemmistö vastasi kyllä. Jakobson tulkitsi, että ensimmäinen vastaus heijastelee kansan nostalgiaa mennyttä kohtaan, toinen vastaus Suomen kansan keskuudessa vallitsevaa fundamentaalista realismia.
Torstila sanoo Jakobsonin olleen monessa suhteessa kaukonäköinen.
– Aika näyttää, oliko hän oikeassa myös tuolloin. Mielipiteet voivat muuttua. Nato-jäsenyyttä samoin kuin liittoutumattomuutta on käsiteltävä ja sovellettava argumentein, jotka perustuvat tämän päivän todellisuuteen.
