X
SULJE MAINOS
Pop-up -rokotuspiste Helsingin yliopiston pääkirjastossa syyskuussa 2021. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

”Suuri virhe”: WHO ei pitänyt tarttumista ilmateitse merkittävänä

Ylilääkärin mukaan maailman terveysjärjestön väärä näkemys koronasta jatkui valitettavan pitkään.

Suomen potilas- ja asiakasturvallisuusyhdistys SPTY ry on myöntänyt Essoten ensihoidon ja päivystyksen ylilääkärinä toimivalle Janne Kuuselalle potilas- ja asiakasturvallisuuden ansiomerkin. Perusteissa mainitaan hänen asiantuntemuksellaan kehittäneen niin potilaiden kuin henkilöstön suojautumista ilmateitse tapahtuvilta tartunnoilta koronapandemian puhjettua.

Ylilääkäri Janne Kuuselan aloitteesta käynnistyi myös monitieteellinen tutkimus koronaviruksen leviämisestä ilmateitse.

Suomen ensimmäisiä koronatartuntoja todettiin sattumalta juuri Etelä-Savon alueella. Sairaalan päivystys jaettiin kolmessa päivässä oireisten ja oireettomien lohkoihin.

– Olin silloin jo vuosia pohtinut pinta- ja pisaratartuntojen merkitystä ja lukenut kansainvälisiä artikkeleita. Mielestäni oli suuri virhe, että WHO ei pitänyt koronaviruksen tarttumista ilmateitse merkittävänä, ja se jatkui valitettavan pitkään. Huonosti ilmastoidussa tilassa koronaa sairastava vain pahentaa tilannettaan rikastamalla viruspitoisuutta hengittämällä uloshengitettyä viruspitoista ilmaa takaisin keuhkoihin, Janne Kuusela sanoo sairaanhoitopiirin Essoten tiedotteessa.

Mikkelin keskussairaalassa tilat olivat onneksi uusia. Ilmastointia pystyttiin tehostamaan Kuuselan esittämän merkittävän ilmatietartuntariskin vuoksi.

– Jannella oli merkittävä rooli varsinkin epidemian alkuhetkillä siinä, että Essotessa tartuntaturvallisuuden toimintamalleista kehittyi hyvin nopeasti jopa edelläkävijyyteen verrattavia paitsi kansallisesti, myös kansainvälisesti, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä kertoo.

Kuusela oli ollut kiinnostunut ilmatietartunnan mekanismeista. Hän lähestyi asiasta kontaktiverkostojaan ja teki Essoten kuntayhtymän johtajan Risto Kortelaisen kanssa virka-apupyynnön, jotta yksityiskohtia päästäisiin tutkimaan tieteellisesti. Tavoitteena oli 3D-mallintaa koronaviruksen eteneminen ilmassa sisätiloissa ja sen merkitys tartuntojen kannalta.

Tutkimus käynnistyi ennätysnopeasti. Koolla oli 30 asiantuntijaa Aalto-yliopistosta, Ilmatieteen laitokselta, VTT:ltä ja Helsingin yliopistosta. Yhteistyötä veti Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorinen.

– Saimme nopeasti käyttöömme (tieteen tietotekniikan keskuksen) supertietokoneen, jolla osalliset tutkimusryhmät simuloivat viruspartikkelien liikettä sisäilmassa. Tutkijat havaitsivat, että virusta jää paljon enemmän ilmaan paljon pidemmäksi ajaksi, kuin aiemmin on lääketieteessä uskottu. Puolentoista kuukauden päästä valmiina oli tieteellinen artikkeli, joka julkaistiin Safety Science -lehdessä, Janne Kuusela kertoo.

Tutkimus oli esillä muun muassa BBC:llä ja CNN:llä. Pandemian aikana Aalto-yliopisto on tuottanut erilaisia havainnollistuksia ilmaleviämisestä. Tutkimusta Kuusela pitää merkittävänä niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla.

Hän peräänkuuluttaa keskustelun tarvetta niin koronan tarttumisesta kuin sitä vastaan taistelemisestakin.

– Tutkimuksemme oli ensimmäisiä systemaattisia julkaisuja, joissa ennustettiin aerosolileviämisen merkittävä rooli koronavirustaudin hengitystieinfektioiden leviämisessä. Lopputulemaa ja hyötyä on kuitenkin hyvin vaikeaa arvioida, sillä siihen liittyy monia osatekijöitä, Kuusela kertoo.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt