Suomen historian suurin yksittäinen julkinen investointi HX-hanke on saatettu päätösvaiheeseen. Kun nykyisten Hornet-hävittäjien elinkaari päättyy 2030-luvulle tultaessa, lentävät Suomen ilmavoimat amerikkalaisilla Lockheed Martin F-35 -koneilla. Uudet koneet saapuvat Suomeen noin vuosien 2025–2030 aikana, jonka jälkeen ne ovat käytössä vähintään 30 vuotta eli 2060-luvulle asti.
Ratkaisu ei ole täysi yllätys. Muihin konetyyppeihin verrattuna Lockheed Martinin F-35:n elinkaari vaikuttaisi olevan pidempi ja valmistusmäärät suurempia. F-35-ohjelman tavoitteena on valmistaa noin 3 000 hävittäjää ja päivityksiä tehtäisiin 2070-luvulle saakka. Nyt koneita on toimitettu reilut 730 kappaletta. Kyseessä on siis pitkän aikakauden hävittäjä ja useat Euroopan maat ovat päätyneet ostamaan F-35-hävittäjiä.
Hankinta luo edellytykset Suomen ja Yhdysvaltain puolustusyhteistyön syventämiselle entisestään. Kylmän sodan jälkeisessä maailmassa juuri materiaalivetoisuus on ollut tunnusomaista Suomen ja Yhdysvaltain väliselle puolustusyhteistyölle. Nyt tämä kehitys saa hävittäjähankinnan myötä jatkoa. Samalla hankinta luo edellytyksiä uudelle yhteistyölle muun muassa datan keräämisen ja tiedustelun kautta.
Suomea ja Yhdysvaltoja yhdistää pyrkimys sotilaalliseen vakauteen Pohjois-Euroopassa. Nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa on tervetullutta, että maiden välinen puolustusyhteistyö jatkuu tiiviinä. Tämä korostuu varsinkin aikana, jolloin jännitteet Euroopan turvallisuudessa ovat lisääntyneet ja kehitys Ukrainan rajoilla on ollut huolestuttavaa. Suomelle on tärkeää, että Yhdysvallat sitoutuu jatkossakin Euroopan ja sitä kautta Suomen lähialueiden puolustukseen.
Haluan osoittaa kiitokseni kaikille hankkeen valmisteluun osallistuneille tahoille. Kyseessä on ollut vaalikaudet ja hallitus-oppositiorajat ylittävä prosessi, jonka tarkoituksena on Suomen puolustuksen vahvistaminen. Hankkeen tärkeydestä ja kokoluokasta olemme kaikki voineet olla samaa mieltä.
Olin itse mukana hankkeen valmisteluissa tiiviisti viime vaalikaudella toimiessani valtiovarainministerinä ja osana tasavallan presidentin ulko- ja turvallisuuspoliittista ministerivaliokuntaa. Jo tuolloin pidimme tärkeänä sitä, että näin isosta hankinnasta olisi mahdollisimman yksimielinen näkemys. Siksi olen erityisen tyytyväinen siihen, että nykyinen hallitus on vienyt työn päätökseen.
Pidän hävittäjähankintaa Suomen puolustuskyvyn kannalta ratkaisevan tärkeänä asiana. Mikäli nykyaikaisessa sodankäynnissä ilmapuolustus ei olisi kunnossa, muututaan silloin helpoksi kohteeksi niille, joilla on haitallisia aikomuksia maatamme kohtaan. Hävittäjät ovat välttämättömiä Suomen turvallisuudelle niin sodan ja kuin rauhan aikana. Poikkeusoloissa vain monitoimihävittäjällä on vaadittava suorituskyky turvata ilmatilamme koskemattomuus. Hävittäjillä luodaan ennaltaehkäisevää kykyä, ne suojaavat ilmahyökkäyksiltä ja tukevat muiden puolustushaarojen toimintaa sekä parantavat tilannekuvaamme.
Ratkaisuun päädyttäessä on selvää, että taustalla ovat painaneet ensisijaisesti suorituskyvylliset syyt. Valittu hävittäjä on arvioitu Suomen puolustuksen tarpeiden kannalta parhaaksi. Tämän arvion taustalla ovat johdonmukaiset ja laajat selvitykset puolustushallinnossa, joihin meidän poliittisina päättäjinä on voitava luottaa. Suorituskykyjen ohella hävittäjien hankinnassa on ilman muuta kyse myös puolustuspoliittisen kumppanuuden muodostamisesta, sillä ne sitovat ostajan ja toimittajan vähintäänkin hävittäjiin liittyvään teolliseen ja huoltovarmuuteen liittyvään yhteistyöhön vuosikymmeniksi. Tässä mielessä HX-hanke lukeutuukin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähivuosien strategisesti tärkeimpiin päätöksiin.
Suomen näkökulmasta nykyisen hävittäjähankinnan asetelma eroaa kuitenkin 1990-luvun tilanteesta. Tuolloin neuvostoliittolaisten ja ruotsalaisten hävittäjien korvaaminen yhdysvaltalaisilla Horneteilla avasi erityisellä tavalla puolustuspolitiikan osalta yhteistyöikkunan länteen. Suorituskykyjen ohella hankinnassa on kyse joko vallitsevien tai uusien kumppanuuksien vahvistamisesta.
Suomen suhteet HX-hankkeen muihin tarjoajamaihin eivät kuitenkaan heikkene valinnan myötä. Päätös on varmasti iso pettymys ei-valituille, mutta jokainen tarjoajamaa on Suomelle joka tapauksessa tärkeä kumppani. Erittäin keskeistä on ollut sekin, että HX-hanke on hoidettu avoimesti alusta loppuun saakka. Suomalaiset ovat saaneet läpi prosessin kiitosta toimittajamailta siitä, miten kilpailu on ollut reilu. Se kertoo paljon, ettei yksikään maa vetäytynyt kisasta vaan kaikki olivat aitoina vaihtoehtoina mukana kalkkiviikoille asti. Toimimalla avoimesti Suomi on voinut varmistaa, että olemme saaneet parhaan tarjouksen ja että suhteemme kaikkiin toimittajamaihin on pysynyt hyvänä.
Prosessin myötä toimittajamaat ovat myös oppineet Suomen puolustuksen tarpeista. Tämä ei ole arvokasta vain kumppaneille vaan myös Suomelle, sillä HX-hankkeen myötä aiempaa parempi ymmärrys meidän turvallisuuspoliittisesta ajattelustamme on kulkenut eteenpäin kannaltamme keskeisiin pääkaupunkeihin niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. HX-hankkeen myötä karttuneet tiedot sekä verkostot puolin ja toisin voivat siis luoda pohjaa puolustusyhteistyön jatkamiselle myös ei-valituksi tulleiden maiden kanssa.
Olennaista on sekin, että kaikilla tarjoajamailla säilyy jonkinlainen geostrateginen intressi tehdä puolustusyhteistyötä Suomen kanssa jatkossakin. Tässä mielessä HX-hankkeessa on kyse enemmänkin siitä, millä tavoin tätä yhteistyötä tehdään. Tärkeydestään huolimatta materiaaliyhteistyö on vain yksi osa yhteistyötä kumppaneittemme kanssa, minkä toivomme jatkuvan.
Saabin tarjous oli loppuun saakka äärimmäisen varteenotettava vaihtoehto Suomen ilmavoimien uudeksi koneeksi. Puolustusyhteistyömme Ruotsin kanssa jatkuu läheisenä eikä tähän ole tulossa muutosta. Välillämme on jo nyt hyvin tiivistä yhteistyötä kaikkien puolustushaarojen välillä emmekä aseta rajoitteita tämän kehittämiselle. Ruotsi säilyy Suomen läheisimpien kumppaneiden joukossa ja jaamme jatkossakin saman toimintaympäristön.
Pidän myös yhteistyömme ylläpitämistä Ranskan ja Iso-Britannian kanssa tärkeänä. Iso-Britannian kanssa teemmekin jo läheistä puolustusyhteistyötä sekä kahdenvälisesti ja JEF:n kautta. Ranska puolestaan on aktiivinen EU:n puolustus- ja turvallisuusulottuvuuden puolestapuhuja, mikä on myös Suomen yhteinen intressi. Ymmärrämme Ranskan merkityksen puolustuskumppanina sekä meille että laajemmin unionissa, ja tulemme panostamaan tähän suhteeseen myös tulevaisuudessa.
Hävittäjähankinnan vaikutukset ulottuvat vuosikymmenten päähän, emmekä voi vielä täysin tunnistaa kaikkia tulevaisuuden turvallisuushaasteita. Jo nyt on kuitenkin nähtävissä, miten suurvaltasuhteiden muutokset ja kiristynyt toimintaympäristö heijastuvat myös puolustusratkaisuihimme. Tässä mielessä HX-hanke on osunut ajankohtansa puolesta merkittävään aikaan.
Kynnys käyttää sotilaallista voimaa Suomea kohtaan on säilynyt korkealla kiitos uskottavan maanpuolustuksemme. Meidän on pidettävä huoli siitä, että näin on jatkossakin. Tätä tarkoitusta uudet hävittäjätkin palvelevat. Onkin selvää, että riittävä varautuminen on viime kädessä halvinta maanpuolustusta. Siksi maanpuolustuksen kannalta keskeisten suorituskykyjen on oltava kunnossa kaikissa olosuhteissa – jotta emme sotia joutuisi käymään.
