”Suomen ja Ruotsin sotilaallinen yhteistyö ei loisi jännitteitä Pohjolaan”

Suomen Keskustanuorten mielestä Suomen ja Ruotsin on otettava askeleita kohti tiivistä puolustuskumppanuutta.

Liitto ei lämpene pohjoismaisten Kokoomusnuorten ulostulolle, jonka mukaan maiden on aika liittyä Natoon. Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyys rakentaisi Keskustanuorten mielestä Itämeren alueelle vastakkainasettelua, joka ei edistäisi alueen vakautta.

– Oikeistonuoret osuvat oikeaan siinä, että naapurimaiden pitäisi keskinäisen pälyilyn sijaan tehdä ratkaisujaan yhdessä. Suomen ja Ruotsin puolustuksen lähtökohdat ja uhkakuvat ovat niin samankaltaisia, ettei maidemme kannata olla aidan eri puolilla, Keskustanuorten puheenjohtaja Teppo Säkkinen linjaa.

Länsinaapurissa kansallinen keskustelu on heilahtanut kansainvälisestä kriisinhallinnasta huoleen maanpuolustuksesta. Ruotsin puolustusvoimauudistus on osoittautumassa peruuttamattomaksi virheeksi, jolla maan puolustuskykyä on ajettu alas. Usko puolustukseen on niin heikoilla, että tahto tarttua NATO-oljenkorteen kasvaa ellei muuta uskottavaa väylää ole tarjolla.

Ruotsin puolustusvoimien komentaja Sverker Göransson totesi torstaina (Ruotuväki 9.1.), että Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyö tulisi viedä niin pitkälle, kuin vain poliittista tahtoa riittää. Esimerkkeinä hän mainitsi yhteiset kansainväliset joukot, harjoitukset ja materiaalihankinnat.

Keskustanuorten mielestä Suomen on tarjottava länsinaapurille tiiviin yhteistyön kättä vaihtoehtona NATO-jäsenyydelle. Yhteiset kalustohankinnat tulevissa hävittäjäostoissa olisivat reipas ensimmäinen askel.

– Yksi tulevaisuuskuva on, että Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien välillä olisi selkeä työnjako, jossa Ruotsilla olisi päävastuu Itämeren meri- ja ilmavalvonnasta ja Suomella maavoimista. Mailla voisi olla yhteisiä erikoisjoukko-osastoja ja vahva tiedusteluyhteys, Säkkinen hahmottelee. Erikoistuminen mahdollistaisi keskittymisen kunkin maan vahvuuksiin ja vahvistaisi yhteistä puolustuskykyä.

Suomen ja Ruotsin strateginen asema on likeinen sotilasliittoumien ulkopuolisina maina, joille Itämeren alueen vakaus ja alueellinen koskemattomuus on tärkeintä. Molemmat ovat arktisia maita, joilla ei kuitenkaan ole rantaviivaa Jäämerellä. Maat ovat toistensa luonnollisia kumppaneita.

– Suomen ja Ruotsin syvä sotilaallinen yhteistyö ei loisi jännitteitä Pohjolaan, toisin kuin NATO:n laajeneminen idän pintaan, Säkkinen huomauttaa. Molempien maiden on joka tapauksessa ylläpidettävä uskottavaa omaa puolustusta, jota tiivis yhteistyö vahvistaisi. Ruotsin vaikeat kokemukset ammattiarmeijasta osoittavat, että asevelvollisuus on edelleen toimivin perusta Suomen maanpuolustukselle.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt