Historiantutkija Jonathan Waterlowin It’s only a joke, comrade! Humour, trust and everyday life under Stalin (1928-1941) on harvinainen uutuusteos.
Kirja on laadukas ja kehuttu tieteellinen mutta helppolukuinen kirja vähän tutkitusta erikoisesta aiheesta: vitsailun salaisesta alakulttuurista Josif Stalinin Neuvostoliitossa.
Waterlow osoittaa uudella tavalla, miten vitsit – hyvinkin uskalletut – auttoivat neuvostoihmisiä pärjäämään rankoissa paineissa.
Samalla kirja ei ole voinut välttyä joidenkin aikakauden vitsien ja anekdoottien julkaisusta. Verkkouutiset kokosi eräitä niitä kirjasta tähän.
* Ulkomainen delegaatio vieraili komissaarien luona. Ivanovin toimistossa kaikki oli kohdallaan, paitsi valtava sylkykuppi hänen pöydällään.
”Toveri Ivanov”, delegaatit kysyivät, ”mikä tämän idea on?”.
Ivanov kiivastui ja huusi vihaisesti:
”Se on minun sylkykuppini ja laitan sen minne haluan!”.
Komissaari Stepanovin päämajassa he löysivät tuolin kiinnitettynä kattoon.
”Se on minun tuolini ja laitan sen minne haluan!”, hän huusi.
Delegaattien tullessa Stalinin luo kaikki oli hienossa kunnossa. Haastattelun lopuksi kuitenkin kysyttiin kahden komissaarin omituisuuksista.
”Aa, unohtakaa se”, Stalin hymyili. ”Ne miehet ovat idiootteja”.
”Miten idiootit voivat olla merkittäviä komissaareja?”.
Stalin menetti malttinsa.
”Ne ovat minun idioottejani”, hän hakkasi pöytää, ”ja minä laitan heidät minne haluan!”.
* ”Et ole saanut mitään aikaan”, Mikojan puuttuu puheeseen. ”Kun tulit hommiin kymmenen vuotta sitten maassa oli malaria. No, on yhä. Maassa oli kuumetautia – on yhä kuumetautia. Oli…”.
”Ja mitä sinun komissariaattisi on saanut aikaan?”.
”Minun”, Mikojan ylpeänä toteaa. ”Tilanne on täysin toinen. Kun tulin kymmenen vuotta sitten maassa oli leipää, eikö ollutkin? No, nyt ei ole lainkaan. Oli lihaa – ei ole enää. Oli sokeria…”.
* Stalin ”tutustui” naiseen ja sai häneltä täitä. Stalin meni lääkärille apua saadakseen, mutta se ei auttanut. Stalin meni sitten Kalininin luo ja Kalinin ehdotti ”kirjoita ’kolhoosi’ sinne missä täit lisääntyvät ja pian ne juoksevat pois”.
* Stalin oli uimassa mutta alkoi vajota. Ohi kulkenut kolhoosilainen hyppäsi veteen ja pelasti hänet. Stalin alkoi kysyä kolhoosilaiselta mitä tämä haluaisi palkinnoksi, samalla kun jälkimmäinen tajusi kenet hän oli pelastanut. ”Ei mitään!”, hän sanoi, ”mutta olkaa hyvä älkääkä kertoko kenellekään että pelastin teidät”.
* Leninin haamu vieraili Stalinin luona. ”Miten asiat sujuvat”, haamu kysyi. ”Kaikki on hyvin. Ihmiset ovat kanssani”, Stalin vastaa. ”Jos toteutat toisen viisivuotissuunnitelman, he ovat kohta minun kanssani”, Lenin vastaa.
* Vieraileva opettaja opetti luokalle matematiikkaa. ”Jos ostan laatikon omenoita 25 ruplalla ja myyn sen 50 ruplalla, mitä saan?”, hän kysyi.
”Kolme vuotta vankeutta”, luokka vastasi kuorossa.
* Älä ajattele. Jos on pakko ajatella, älä puhu itseksesi. Jos on pakko puhua itsekseen, älä puhu muille. Jos on pakko puhua muille, älä kirjoita. Jos on pakko kirjoittaa, älä julkaise. Jos on pakko julkaista, kiistä se seuraavana päivänä.
LUE MYÖS:
Neuvostovitsistä 10 vuodeksi vankilaan
