SDP:n kansanedustaja Matias Mäkynen pohtii tiedotteessaan eri puolueiden esittämien sosiaaliturvamallien hyviä ja huonoja puolia. Mäkysen mukaan kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäen esittämä perustili vaikuttaisi negatiivisesti hyvinvointivaltioon.
– Perustiliin siirtyminen purkaisi Suomesta hyvinvointivaltion ja sen ytimeen kuuluvan yhteisen sosiaalivakuutuksen. Se tarkoittaisi siirtymistä yhteisestä vakuutuksesta valtion tukemaan yksityiseen vakuuttamiseen. Tasoltaan se olisi iso leikkaus perusturvaan, Mäkynen toteaa.
– Mallin kannustavuus on heikko, sillä varsinkin pitkäaikaistyöttömän työllistyessä säästöistä hyötyminen edellyttää tilin saldon nostamista yli 20 000 euroon. 2800 euron kuukausipalkalla perustilille pitäisi maksaa 10 % palkasta lähes 6 vuotta ennen kuin säästöillä olisi mahdollista parantaa omaa turvaansa. Jokaisen oma yksityinen sosiaalisiin riskeihin varautuminen on valtavan tehotonta verrattuna yhteiseen sosiaalivakuutukseen.
Lepomäen ajatuksesta perustilistä on viime aikoina uutisoitu esimerkiksi Ylellä. Perustilin ajatuksena on, että jokainen 18-vuotias saisi perustililleen 20 000 euroa, joka toimisi sosiaaliturvana. Palkasta säästettäisiin tilille automaattisesti esimerkiksi 10 %. Tämän lisäksi henkilö voi kasvattaa tilin summaa itse vapaasti. Tilin saldon ollessa yli 20 000 euroa sieltä voisi nostaa varoja tarvittaessa vapaasti. Kun saldo on alle 20 000 euroa, voi sieltä nostaa 600 euroa kuussa. Tilin saldo voisi mennä myös negatiiviseksi.
Vihreiden ja Vasemmistoliiton ehdottamaa perustuloa Mäkynen ei myöskään pidä hyvänä ratkaisuna.
– Perustulo ei ratkaise sosiaaliturvan ongelmia. Perustulo yksinkertaistaa sosiaaliturvaa, mutta samalla se on tehoton tapa kohdentaa sitä tarvitseville. Perustulokokeilun perusteella mallin etu on sen hyvinvointia lisäävä vaikutus, mutta perustulo ei lisää työllisyyttä. Mallin heikkous piilee etuuden ja palveluiden erottamisessa toisistaan, Mäkynen toteaa.
Perustuloa maksettaisiin kaikille kansalaisille ja verotettaisiin progressiivisesti. Esitykset perustulosta vaihtelevat 650:sta 1000 euroon. Perustulon rinnalle jäisivät toimeentulotuki, ansioturva ja asumistuki. Perustulon myötä sosiaaliturvan vastikkeellisuus ja erilaiset ehdot lakkaisivat.
– Kukaan ei ole esittänyt täydelliseen, kaikki muut etuudet korvaavaan perustuloon siirtymistä, jolloin byrokratian purkukaan ei toteudu. Perustulo on kohtuullinen 1970-luvun ratkaisu sosiaaliturvan uudistamiseksi, mutta tietojärjestelmien avulla pystymme tänä päivänä paljon parempaan, Mäkynen toteaa.
Mäkysen mukaan SDP:n ehdottoman yleisturvan vahvuutena olisi digitalisaation ja automatisaation hyödyntäminen. Sosiaaliturva kohdennettaisiin siinä hänen mukaansa edelleen tarveharkinnan avulla, mutta harkinta tapahtuisi hänen mukaansa automaattisesti ilman viiveitä ihmisen elämäntilanteen muuttuessa. Tämä mahdollistaisi hänen mukaansa jopa sen, että ”hakemusrumbasta” voitaisiin luopua. Samalla sosiaaliturvan etuudet olisivat hänen mukaansa ovat entistä vahvemmin kytkettynä yksilölliseen palveluun.
