Tasavallan presidentti Sauli Niinistö. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Näin Sauli Niinistö sanoi velasta MTV:lla: Päättyy seinään

Presidentti varoitti velkojen anteeksiantamisen ja rahan painamisen riskeistä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ilmaisi tiistaina huolensa MTV:lle valtioiden ja rahoituslaitosten velkaantumisesta sekä velkojen anteeksiantoon liittyvistä puheista.

EU on ottamassa lisää velkaa koronalaskun maksamiseen ja suunnittelee laajaa elvytyspakettia. Myös euroryhmä ja Euroopan keskuspankki EKP osallistuvat elvytykseen.

– Me emme ainakaan tarvitse sitä oppia, että rahaa on, velkaa saa eikä sitä tarvitse maksaa takaisin. Ettei se oppi ala hallita suomalaista yhteiskuntaa, koska se oppi päättyy seinään.

Presidentti Niinistön mukaan Euroopan keskuspankki on tähän mennessä luonut rahaa tyhjästä viimeisen viiden vuoden aikana biljoonatolkulla.

– Minun huoleni kohdistuu siihen aikaan, jolloin nämä koronan talousvaikutukset toivottavasti alkavat olla ohi. Mitä silloin tapahtuu?

– Olen aivan varma, että nuo paketit muodossa tai toisessa toteutuvat. Mutta kun mennään historiaan, niin todetaan, että tässä on selvitetty viimeisen viiden vuoden aikana kaikki mahdolliset ongelmat painamalla lisää rahaa, presidentti totesi.

Hän korostaa, että rahan määrä euroalueella on kaksinkertaistunut kymmenen vuoden aikana.

– Mihin se raha on mennyt? Ensiksi se menee velaksi jollekin, jolloin velkamäärä kasvaa. Ei pelkästään valtioiden vaan myös rahoituslaitosten. Ja sitten se näyttää kasautuvan pikkuhiljaa joillekin äärettömän suurina omaisuuksina kiinteistöihin ja osakkeisiin, ainakin paljolti näin.

– Siinä vaiheessa, kun tämä ehkä on ohi, ihan varmasti törmätään asiantuntijoidenkin mukaan tilanteeseen, jolloin kaikki eivät selviäkään veloistaan. Tämä koskee maita ja erilaisia rahoituslaitoksia eli niistä, jotka ovat velkaa ottaneet.

”Onko se näin helppoa?”

Presidentti muistutti muun muassa työelämäprofessori Vesa Vihriälä viitanneen (velkojen) anteeksiantoon.

– Eli olisi jokin mekanismi, jolla Euroopan keskuspankki, joka ensin luo rahaa tyhjästä, kadottaisi sen velan tyhjään, Niinistö totesi.

Presidentti pohti, jatketaanko koronan jälkeen lähihistoriasta omaksuttua mallia, jossa kaikki ongelmat selvitetään painamalla lisää rahaa.

– Jos meillä on kierros, jossa on painettu rahaa, annettu (velat) anteeksi ja sitten painetaan taas rahaa, niin tällainen maallikko jää ihmettelemään, onko se näin helppoa. Onko se todella niin, että rahaa on, velkaa saa ja velkaa ei tarvitse maksaa takaisin?

Presidentin mukaan nyt pitäisi keskustella elvytyspakettien jälkeisestä ajasta, koska pahimmillaan se voi olla huomattavasti kohtalokkaampaa.

– Se tarkoittaa sitä, että säilyykö meidän valuuttajärjestelmämme luotettavana? Mitalin toisena puolena on se, että rahaa on, velkaa saa eikä sitä tarvitse maksaa takaisin.

Presidentti ilmaisi huolensa siitä, että tavallinen kansalainen ei välttämättä enää ymmärrä arvosta työtään, jos velkoja annetaan anteeksi koronalaskun jälkeisessä maailmassa ja rahaa aletaan taas painaa paljon.

– Jos tällainen oppi otetaan, miten siinä vaiheessa ihmisille perustellaan työnteon tarpeellisuus? Jos kerran rahaa saa.

– Ilokseni huomasin kultarantakeskusteluissa, että valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) selvästi oli aika lailla samaa mieltä, että kun joudutaan suuntaa muuttamaan, niin siitä pitäisi jo nyt keskustella, että miten se tapahtuu luotettavasti.

”Suomen vastuut eivät saa kasvaa”

Myös eduskunnassa on kannettu huolta velkaantumisesta. Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) totesi tiistaina, että perustuslakivaliokunnan aiemmin EU:n elpymisrahastosta antama lausunto on edelleen voimassa. Verkkouutiset kertoo asiasta tässä.

Perustuslakivaliokunta antoi 12. kesäkuuta lausunnon, jossa se katsoi, ettei EU:lle esitetty elpymisväline ole välttämättä kaikilta osin ole EU:n oikeuden mukainen.

Valiokunta kiinnitti huomiota myös siihen, että Suomen vastuuta ja sen toteutumisen riskiä on mahdoton arvioida, koska se pitkän kestoajan vuoksi koostuu useista tulevaisuuteen sijoittuvista epävarmoista tapahtumista.

– Suomen vastuut eivät saa kasvaa ainakaan tavalla, joka voisi vaarantaa budjettisuvereniteetin tai valtion perustuslaillisten velvoitteiden toteutuminen, valiokunta totesi lausunnossaan.

– Valtioneuvoston ei tule sitoutua edistämään tai hyväksymään unionin nyt ehdotettua lainanottoa ja jäsenvaltion siihen kytkeytyvää vastuuta avustusmuotoisista tukivälineistä.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt