Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan Kelan perusteellinen remontti on välttämätön.
Sarkomaa vaatii Kansaneläkelaitosta koskevaan lainsäädäntöön mittavia muutoksia. Hänen mukaansa Kelan rooli on muuttunut sen 80 vuoden toiminnan aikana merkittävästi ja samoin sen rahoitus on muuttunut. Vuonna 2017 Kela maksoi sosiaalietuuksia lähes 15 miljardia euroa.
– On vakava tosiasia, että Kelaa koskeva lainsäädäntö ja siinä säädetyt toimivaltasuhteet eivät vastaa nykyaikaa eivätkä hyvän hallinnon periaatteita. Pääjohtajan nimittää tasavallan presidentti. Lakia on uudistettava niin, että jatkossa Kelan johtajat nimittäisi tasavallan presidentin sijaan Kelan hallitus määräajaksi.
– On täysin mahdoton nähdä syitä, miksi nopeasti muuttuvassa maailmassa Kelan johtajat pitäisi jatkossakin lain mukaan valita ns eläkevirkoihin, Sarkomaa toteaa tiedotteessa.
Sarkomaan mukaan muutos toteuttaisi hyvän hallinnon keskeisimpiä periaatteita ja selkeyttäisi Kelan monin osin aikansa eläneen johtamisjärjestelmän lisäksi hallituksen ja pääjohtajan suhdetta.
– Kela on läsnä monin tavoin lähes jokaisen suomalaisen arjessa. Kelan laadukkaiden toimintaedellytysten turvaaminen on keskeistä ihmisten elämän ja koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta. Kelassa on osaava henkilöstö, joka tekee vaativaa työtä. Henkilö ansaitsee selkeän johtojärjestelmän.
Kelan johtamisjärjestelmän haasteet nousivat esiin myös 2017 perustoimeentulotuen maksatuksen kunnilta Kelaan siirtymisen myötä sekä lukuisten Kelan kilpailutusten myötä. Kelan valtuutetut ovat teettäneet näistä ulkoiset arvioinnit.
Sarkomaan mukaan Kelan johtamisjärjestelmä mukaan lukien riskienhallintajärjestelmät on kokonaisuudessaan uudistettava. Myös Kelan toimialalla toimivien ministeriöiden ohjausta Kelaan on vahvistettava.
Sarkomaa uudistaisi myös Kelan järjestämiin palveluihin liittyvää lainsäädäntöä. Hänen mukaansa Kelan järjestämän kuntoutuksen ja vammaisten tulkkauspalvelun kilpailutukseen liittyvät moninaiset ongelmat ovat osoittaneet riipaisevalla tavalla, että hankintakilpailu ei sovi tämän tyyppisiin Kelan järjestämiin palveluihin.
– Pidän välttämättömänä muuttaa lainsäädäntöä niin, että kuntoutus- ja tulkkauspalveluiden tuottajat voidaan jatkossa valita rekisteröitymismenettelyllä julkisen tarjouskilpailun sijaan.
– Tämä tarkoittaa sitä, että Kelan asettamien kriteereiden mukaiset kuntoutus- ja tulkkauspalvelun tuottajat olisivat palvelun käyttäjien itsensä valittavissa. Näin laatu ja ihmisen näkökulma sekä vaikuttavuus nousisivat keskiöön.
