Suomi on konsernijohtaja Håkan Buskhen mukaan yksi puolustus- ja turvallisuusyhtiö Saabin tärkeimmistä asiakkaista. Hän ei puhu euromääristä, vaan hankintojen korkeasta vaatimustasosta.
– Eri maissa asetetaan puolustushankinnoille hyvin erilaisia vaatimuksia. Suomen puolustusvoimat edellyttää hankkimiensa tuotteiden ja järjestelmien toimivan luotettavasti myös silloin, kun olette kovimmassa mahdollisessa paikassa, Buskhe sanoo Verkkouutisille.
– Me kaikki toivomme, että rauha säilyisi. Jos kuitenkin jouduttaisiin taisteluun, asejärjestelmien ja muun teknologian on suoriuduttava tehtävästään – niillä on kyettävä torjumaan vihollinen. Suomessa tämä on kirkkaana mielessä, ja siihen Saabin on oltava osaltaan valmis vastaamaan.
Buskhe antaa tunnustusta myös hankintamenettelyille, jotka eivät päästä tarjoavia toimittajia vähällä.
– Suomalaiset hankintaprosessit ovat perusteellisuudessaan ja läpinäkyvyydessään maailman huippua. Se pakottaa toimittajan, kuten meidät, yrittämään parhaansa, tekemään juuri oikeita asioita ja kehittämään oman toimintansa laatua, hän sanoo.
Suomen puolustusvoimilla on Buskhen mukaan erinomainen kansainvälinen maine, ja menestymisellä suomalaisissa hankintaprosesseissa on sen myötä merkittävää referenssiarvoa alan yrityksille.
– Tämä tuskin on vain minun näkemykseni, vaan uskon, että muiden keskeisten puolustusteollisuusyhtiöiden johtajat ovat samaa mieltä kanssani.
”Ei ohituskaistaa”
Suomen ja Ruotsin nopeassa tahdissa tiivistyvää puolustusyhteistyötä Håkan Buskhe pitää hyvin tervetulleena asiana.
– Isoja askeleita strategisella, taktisella ja operatiivisella tasolla on jo otettu, ja ne parantavat molempien maiden puolustuskykyä, Buskhe sanoo.
Samaan hengenvetoon hän kuitenkin korostaa, että molemmilla mailla on edelleen omat, toisistaan joiltain osin eroavat näkemyksensä puolustushankintojen toteuttamisesta.
– Saabin näkökulmasta tiivistyvä yhteistyö ei siis merkitse ohituskaistaa Suomen markkinoille.
Ohituskaistaa Buskhe ei odota olevan Saabille tarjolla myöskään taloudellisesti mittavassa HX-hankkeessa, jolla Ilmavoimat hakee seuraajaa elinkaarensa päähän vuoteen 2030 mennessä tulevalle Hornet-hävittäjäkalustolle.
Hän sanoo ymmärtävänsä hyvin, että valinnassa painavat konetyypin ominaisuuksien ja kustannusten ohella myös muut tekijät, mahdollisesti myös Suomen turvallisuuspoliittinen suhde Yhdysvaltoihin.
– Se on aivan loogista, enkä ole lainkaan yllättynyt, että niin on. Suomen ilmavoimien asiana on aikanaan päättää, mikä ehdolla olevista hävittäjistä täyttää kaikkein parhaiten sen asettamat kriteerit.
Sensorikeskus etsii osaajia Tampereelle
Saabin hallituksen puheenjohtaja Marcus Wallenberg ja konsernijohtaja Buskhe kertoivat keskiviikkona Helsingissä, että yhtiö on perustanut uuden teknologiakeskuksen Suomeen. Keskuksen ensimmäinen, elektroniseen sodankäyntiin erikoistunut yksikkö on jo aloittanut toimintansa Tampereella.
Sensoriteknologialla, johon uuden keskuksen on määrä keskittyä, on puolustusteollisuuden kilpajuoksussa yhä keskeisempi rooli. Taustalla on Buskhen mukaan muun muassa sodan kuvassa tapahtunut muutos.
– Sodankäynnin menetelmät on usein ollut tapana jakaa konventionaaliseen, epäsymmetriseen ja kybersodankäyntiin. Tietyt valtiot ovat alkaneet soveltaa näitä kaikkia kolmea menetelmää yhtäaikaisesti – toisinaan tukemiensa joukkojen välityksellä – ja huomattavasti monimutkaisemmalla tavalla kuin mihin olemme tottuneet, Buskhe sanoo.
– Kun rauhan ja sodan välisen harmaan alueen hahmottaminen on aiempaa vaikeampaa, tarkan tilannekuvan muodostaminen ja uhkiin vastaaminen edellyttää aivan kykyä tiedustella ja yhdistellä tietoa aivan uudessa mittakaavassa.
Uuteen teknologiakeskukseensa Saab aikoo investoida noin 50-70 miljoonaa euroa seuraavien kolmen-neljän vuoden aikana. Keskuksen henkilöstömäärän kerrotaan nousevan lähivuosina noin sataan. Keskus haluaa rekrytoida riveihinsä etenkin mikroaaltotekniikan osaajia, joista on maailmalla huutava pula.
