Ruotsin tähän asti useimpia muita Euroopan maita keveämmät toimet koronaviruksen hillitsemiseksi ovat herättäneet runsaasti keskustelua verrattain rankkoihin rajoituksiin lähteneessä Suomessa. Suomalaistutkija luonnehtiikin Ruotsia ”eräänlaiseksi koekaniiniksi”.
Tähän mennessä tauti on surmannut Ruotsissa noin 150 ihmistä. Tartunnan oli tiistaiaamuun mennessä saanut yli 4[nbsp]000 ihmistä. Pahimmillaan uusia tapauksia on havaittu Ruotsissa liki 400 päivässä. Maanantaina koronaan kuoli 30 ihmistä. Ruotsin hallitus linjasi tiistaina kuitenkin uusista rajoituksista koronaepidemian estämiseksi.
Ruotsi erottuu Imperial College Londonin tuoreessa selvityksessä viruksen leviämisvauhdissa muista. Verkkouutiset kertoo tutkimuksesta tässä jutussa. Raportissa tarkasteltiin viruksen leviämisen ehkäisemiseksi tehtyjen toimien vaikutuksia yhdessätoista eri Euroopan maassa. Raportin mukaan tarkastelluissa valtioissa on erilaisilla rajoitustoimilla vältetty koronapandemian aikana 31. maaliskuuta mennessä 21 000-120 000 kuolemaa. Tutkijoiden mukaan henkiä säästyy vielä huomattavasti lisää, jos rajoitukset pidetään voimassa siihen asti, että uusien tartuntojen määrä tippuu matalalle tasolle. Arvion mukaan rajoitukset näyttävät painavan tartuntojen määrää alas tehokkaasti, mutta niiden purkaminen päästäisi taudin leviämään taas nopeasti.
Vaikka lukuihin liittyykin epävarmuuksia, on Ruotsi silti taudin leviämisessä omilla luvuillaan.
Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo huomauttaa Twitterissä, että tutkimuksessa lähdettiin siitä, että samanlaisilla rajoituksilla on samansuuntainen vaikutus eri maissa.
– Siksi kaikissa maissa, paitsi Ruotsissa, Rt (eli efektiivinen uusiutumisluku) on alle yhden ja ennuste on että epidemiat ovat hitaasti sammumassa, hän toteaa.
Ruotsissa viruksen efektiiviseksi uusiutumisluvuksi haarukoidaan keskimäärin 2,46. Esimerkiksi Norjassa vastaava luku on 0,97.
– Ennuste siitä, että Ruotsissa epidemia yhä laajenee vauhdilla ei siis sinänsä perustu kuolleiden määrään, vaan siihen että siellä ei ole otettu yhtä vahvoja toimenpiteitä kuin muissa maissa. Ruotsi on siis eräänlainen koekaniini, Aivelo jatkaa.
Hän muistuttaa kuitenkin mallin ennustevoiman rajallisuudesta.
– Tutkijat sanovat, että he pystyvät ennustamaan luotettavasti kuolleiden määrän kolmen päivän päähän. (Niitä tulee paljon lisää.) Mutta jo tehdyt toimet ovat säästäneet henkiä, huomiseen mennessä arviolta 59 000.
– Tästä mallista ei ehkä voi vielä paljon päätellä, mutta aineistoa kertyy lisää: mukaan voi ottaa uusia maita ja nykyisessä 11 mallinnetussa maassa epidemiat etenevät tai sammuvat. Tämän ansiosta voidaan arvioida paremmin miten rajoitustoimet vaikuttavat.
Tuomas Aivelo muistuttaa, että mallin antamat luvut riippuvat myös vahvasti siitä, mikä on koronatartunnan oletettu tappavuus sekä aika, joka kuluu tartunnasta uuteen tartuntaan. Tässä yhteydessä on käytetty samoja lukuja kuin aimmissakin Imperial Collegen arvioissa.
Ennuste siitä, että Ruotsissa epidemia yhä laajenee vauhdilla ei siis sinänsä perustu kuolleiden määrään, vaan siihen että siellä ei ole otettu yhtä vahvoja toimenpiteitä kuin muissa maissa. Ruotsi on siis eräänlainen koekaniini. (5/n)
— Tuomas Aivelo (@aivelo) March 30, 2020
Edit 31.3.2020 klo 14.55. Päivitetty Ruotsin linjanneen tiistaina uusia toimia.
