Koronaviruksen leviämisen estämiseen tähtäävillä toimilla on brittitutkimuksen mukaan ollut suuri vaikutus taudin aiheuttamiin kuolemantapauksiin Euroopassa. Tutkijat varoittavat, ettei rajoituksia tule silti purkaa nopeasti, vaikka tilanne näyttäisikin parantuvan. Verrattain matalien tartuntamäärien takia laumasuojaa ei raportin mukaan muodostu, mikä tarkoittaa, että rajoitusten poistaminen päästäisi taudin taas leviämään nopeasti.
Imperial College Londonin tartuntatautikeskuksen tutkijaryhmän tästä löytyvässä raportissa käydään läpi koronatoimia Belgiassa, Britanniassa, Espanjassa, Italiassa, Itävallassa, Norjassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Sveitsissä ja Tanskassa. Sen mukaan näissä valtioissa on erilaisilla rajoitustoimilla vältetty koronapandemian aikana 31. maaliskuuta mennessä 21[nbsp]000-120[nbsp]000 kuolemaa. Tutkijoiden mukaan henkiä säästyy vielä huomattavasti lisää, jos rajoitukset pidetään voimassa siihen asti, että uusien tartuntojen määrä tippuu matalalle tasolle.
– Tulostemme perusteella puuttumistoimet, kuten sosiaalinen eristys ja kattavat rajoitukset (lockdowns) ovat jo pelastaneet paljon henkiä ja tekevät niin jatkossakin. Pandemian vaikutus on äärimmäinen – mutta se olisi ollut vielä pahempi ilman puuttumistoimia. Niiden pitäminen voimassa on elintärkeää sen hallitsemiseksi, tilastotieteen professori Axel Gandy tutkijatiimistä toteaa tiedotteessa.
Miljoonia tartuntoja
Tutkimuksessa käytettiin mallinnusta, jossa arvioitiin uskottava haarukka tartuntojen kokonaismäärälle, tartuntojen havaitsemisen todennäköisyydelle ja sille, kuinka monta uutta tartuntaa jokainen tartunta aiheuttaa. Laskelmien perusteella koronavirukseen on tähän mennessä sairastunut seurannan maissa yhteensä 7-43 miljoonaa ihmistä, eli hieman alle kahdesta hieman yli yhteentoista prosenttia väestöstä eri maissa.
Todellinen tartuntojen määrä arvioidaan siis valtavasti todettujen tapauksien määrää suuremmaksi. Syy tähän on oireettomien ja lievien koronatapausten suuri määrä sekä rajalliset testauskyvyt.
Maiden väliset erot arvioissa ovat suuria (taulukko alla). Esimerkiksi Norjassa koronaan arvioidaan sairastuneen tähän tullessa vain noin 0,41 prosenttia väestöstä ja Espanjassa peräti 15 prosenttia. Kuten luvuista näkee, on arvioiden haarukka kuitenkin suuri.
Tutkijat huomauttavat tuloksiin liittyvän epävarmuuksia. Muutosten ilmenemisen taudin leviämisessä kerrotaan vievän noin 2-3 viikkoa siitä, kun jonkinlaisia rajoitustoimia säädetään. Tämä viive tarkoittaa raportin mukaan sitä, että useimpien maiden kohdalla voi vielä olla liian aikaista arvioida, miten uusimmat rajoitukset ovat purreet.
Laumasuojaa ei tule
Vaikka todellisten koronatartuntojen ja todettujen tapausten välillä onkin valtava ero, on tartunnan saaneita silti niin pieni osa väestöstä, ettei tarkastelluissa Euroopan maissa olla vielä lähelläkään niin kutsuttua laumasuojaa. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa riittävän moni on saanut immuniteetin tautiin eikä se pääse enää leviämään. Raportin mukaan laumasuojan muodostuminen vaatisi noin 50-75 prosentin sairastumista tilanteessa, jossa jokainen tartunta aiheuttaa 2-4 uutta tartuntaa.
Tartuntojen väheneminen rajoitustoimien seurauksena hidastaa leviämistä ja näin ollen myös laumasuojan muodostumista. Tämä taas viittaa raportin mukaan siihen, että virus leviäisi väestössä nopeasti, jos rajoitukset purettaisiin.
Raportissa esitetään synkkiä arvioita siitä, kuinka paljon ihmisiä eri maissa olisi menehtynyt, mikäli koronan vastaisiin toimiin ei olisi ryhdytty. Alla olevaan taulukkoon on kerätty ennusteita kuolleisuudesta eri maissa sekä rajoitustoimien vaikutuksista.
Esimerkiksi viruksen runtelemassa Italiassa koronaan oli kuollut tähän päivään mennessä noin 11[nbsp]500 ihmistä. Mallin mukaan kuolleita olisi tullut kuitenkin noin 52[nbsp]000 ilman rajoitustoimia. Myös Espanjan luvut ovat kovia. Siellä Koronaan on tähän tullessa kuollut liki 8[nbsp]000 ihmistä. Ilman rajoituksia luku olisi kuitenkin laskelman perusteella peräti 24[nbsp]000.
– Analyysi osoittaa, että Euroopan valtioissa suoritetut puuttumistoimet ovat hidastaneet COVID-19:n leviämistä merkittävästi. Vielä ei kuitenkaan ole selvää, kuinka nopeasti nämä toimet saavat uusien tapausten määrän laskuun, tutkijaryhmän johtaja, professori Neil Ferguson toteaa.
Hänen mukaansa seuraavan kahden viikon aikana kertyvät tiedot ovat olennaisia tämän selvittämiseksi.
