Sen jälkeen, kun suomalaisilla on yhdentoista vuoden ajan ollut ujo ja ystävällinen suurlähettiläs suuresta itäisestä maasta, nyt puhaltavat kylmemmät, tuntematonta laatua olevat tuulet, ruotsalainen verkkolehti Helahälsingland.se toteaa maanantaina julkaistussa pääkirjoituksessaan.
Kirjoituksessa viitataan Venäjän edelliseen pitkäaikaiseen Helsingin-suurlähettilääseen Aleksandr Rumjantseviin ja hänen seuraajaansa, syyskuun alussa presidentti Sauli Niinistölle valtuuskirjeensä jättäneeseen Pavel Kužnetsoviin.
Pääkirjoituksen kirjoittaja, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan erikoistunut toimittaja Patrik Oksanen sanoo tuoreen suurlähettilään muistuttavan suomalaisia 1980-luvun ilmapiiristä, jota leimasivat suomalaisten vaikuttajien kanssa tiiviisti seurustelleet ”kotiryssät” ja Neuvostoliiton muodostama uhka.
Hän vertaa Kužnetsovia kovista puheistaan tunnettuun Venäjän Tukholman-suurlähettilääseen Viktor Tatarintseviin, jonka väitetään toimineen neuvostoaikana tiedustelupalvelu KGB:n hyväksi. Kuten Tatarintsev, myös Kužnetsov tuntee asemamaansa vanhastaan, Oksanen muistuttaa.
Kužnetsovin tiedetään palvelleen Tehtaankadun suurlähetystössä aiemmin kahteen otteeseen, ensimmäisen kerran 1980-luvulla ja toistamiseen 1990-luvun alkuvuosina.
– Kužnetsovin uusi tehtävä ei ole mikään sattuma. Se on osa Suomeen kohdistuvaa venäläistä vaikutustoimintaa, jossa on kyse johtavien henkilöiden ohjaamisesta takaisin suomettumiseen ja henkiseen alakynteen, joka YYA-sopimukseen liittyi, Oksanen kirjoittaa.
Kohteliaisuuteen verhottu uhka
Se, millainen merkitys Kužnetsovin lähettiläsnimityksellä lopulta tulee olemaan, kuten myös Suomen tapa käsitellä uutta tilannetta, jäävät Oksasen mukaan nähtäväksi.
Selvittävätkö suomalaiset tutkivat journalistit, keiden ”kotiryssänä” Kužnetsov ensimmäisellä Tehtaankadun-komennuksellaan toimi, tai mitä hän teki Helsingissä 90-luvulla, hän kysyy.
– Muodollisesti viesti Helsingistä tulee olemaan korrekti ja hyviä suhteita painottava, mutta ajat ovat muuttuneet huonommiksi. Venäjä ei ole kiinnostunut tasavertaisista naapureista – ja se huolestuttaa yli virallisen retoriikan.
Varoittaessaan Kužnetsovin kovasta linjasta Oksanen viittaa tämän ensimmäiseen suurlähettiläänä antamaan haastatteluun. Siinä hän varoittaa, että Nato-jäsenyyden hakeminen johtaisi tarkemmin erittelemättömiin Venäjän vastatoimiin.
Suomelle annettua varoitusta Oksanen pitää kuitenkin kevyenä verrattuna Kužnetsovin Slovakiassa 2014 esittämiin näkemyksiin, joiden mukaan Venäjän olisi puututtava olennaisesti aiempaa aggressiivisemmin naapurimaidensa sisäisiin asioihin muun muassa venäjämielisten ryhmien toimintaa rahoittamalla. Slovakiasta vuotaneista tallenteista kertoi Suomessa ensimmäisenä Ilta-Sanomat.
Kužnetsovin puheet heijastavat Oksasen mukaan Venäjän asevoimien yleisesikunnan päällikön, kenraalieversti Valeri Gerasimovin mukaan nimettyä lähestymistapaa, jossa läntisiä demokratioita pyritään horjuttamaan erilaisin hybridivaikuttamisen keinoin.
