Rakennusteollisuus RT ennakoi rakentamisen vähenevän tänä vuonna viitisen prosenttia ja ensi vuonna noin neljän prosentin verran. Rakentamisen työllisyys voi supistua jopa lähes 20 000 työllisellä.
Vaikka yleisen taloustilanteen heikkeneminen heijastuu rakentamiseen viiveellä, näkymät ovat RT:n mukaan synkentyneet nopeasti. Vuodenvaihteessa rakentamisen suhdannetilanne oli hiljalleen hidastuva, mutta nyt alamäen jyrkkyys on tuplaantunut.
Koronakriisi osuu rakentamisen kiivaimpaan kevätsesonkiin. Tilaajat siirtävät hankkeitaan, ja kriisi näkyy tuotannossa syksystä alkaen.
Vapaarahoitteisen kerrostalorakentamisen vähenemisen takia asuntoaloitusten määrä on pudonnut kevään aikana alle pitkän aikavälin vuotuisen asuntotuotantotarpeen.
Tänä vuonna asuntoaloituksia ennakoidaan kertyvän yhteensä noin 28 000, kun vielä viime vuonna niitä oli lähes 40 000. Ensi vuonna pudotus jatkuu RT:n mukaan, elleivät markkinat elvy tai ellei niitä elvytetä.
RT:n asuntotuotantokyselyyn vastanneiden yritysten arvio tämän vuoden asuntoaloituksistaan on kutistunut 25 prosenttia koronakriisiä edeltävästä ajasta. Syynä on RT:n mukaan kuluttajakysynnän heikkeneminen, kun taas ammattimaisten sijoittajien kysynnän odotetaan pysyvän ennallaan.
Asuntorakentajat ovat sopeuttaneet koronakriisin vuoksi toimintaansa. Myynnissä olevien uusien asuntojen määrä on laskettu hyvin maltilliselle tasolle, ja uusiin asuntoaloituksiin vaadittavat ennakkovarausasteet ovat nousseet selvästi.
– Koronakriisi vähentää asuntojen tarjontaa, muttei niiden tarvetta. Asuntotuotannon hidastuminen vaikeuttaa talouden toipumista ja koskettaa koko yhteiskuntaa taloudellisesti ja sosiaalisesti, RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo muistuttaa.
Asuntorakentamisessa rahoitus on pullonkaula. Varsinkin pienemmillä perustajaurakointia harjoittavilla yrityksillä voi RT:n mukaan tulla vaikeuksia.
– Rakentajien on vaikea ymmärtää, miksi rakentaminen on ainoana teollisuuden alana rajattu valtion täytetakausten ulkopuolelle. Koska kyseessä olisi täytetakaus, se ei juuri muuttaisi takauksen antajan riskiasemaa. Täytetakaukset varmasti vahvistaisivat myös kuluttajien luottamusta tässä poikkeuksellisessa tilanteessa, RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell toteaa.
Randell mainitsee toiseksi isoksi haasteeksi maankäyttöä, asumista ja liikennettä ohjaavien MAL-sopimusten viivästymisen, mikä vaikuttaa myös valtion tukemaan asuntotuotantoon.
– MAL-sopimukset ovat olleet viime vuosina toimiva työkalu, jolla on kyetty lisäämään kasvukeskusten asuntorakentamista. Olemme erittäin huolissamme siitä, ettei valtio ole saanut kuntien kanssa uusia sopimuksia aikaiseksi. Nyt ollaan jo pahasti myöhässä ja ongelmat vain syvenevät ajan kuluessa, Randell varoittaa.
