Keskeisenä perusteena on tarve saada sotilastiedustelujärjestelmä vastaamaan muuttunutta turvallisuusympäristöä ja teknologista kehitystä, puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) sanoi 224. Maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä maanantaina.
Hän muistutti, että teknologia on kehittynyt erityisen voimakkaasti sotilaallisessa viestiliikenteessä.
– Analogisesta toimintaympäristöstä ollaan siirtymässä vauhdilla digitaaliseen. Sen seurauksena valtakunnan ja suomalaisten turvallisuutta uhkaavien toimien valmistelu on siirtynyt yhä syvemmälle tietoverkkojen valokuitujen kätköihin. Tämän uhkan taklaamiseksi on jo kaksi vuotta valmisteltu sotilastiedustelulakia, joka antaisi sotilastiedustelullemme riittävät keinot hankkia tietoja kansainvälistä uhkista. Laki on kaikkien suomalaisten puolella eikä ketään suomalaista vastaan, Jussi Niinistö sanoi.
– Keskeisenä perusteena on juuri tarve saada sotilastiedustelujärjestelmä vastaamaan muuttunutta turvallisuusympäristöä ja teknologista kehitystä. Vain siten pystymme mahdollistamaan oikea-aikaisen ennakkovaroituskyvyn ja tilannekuvan. Krimin valtauksesta 2014 – tai jo itse asiassa Georgian kriisistä 2008 – alkanut muutos on ollut nopea ja se jatkuu edelleen. Aika ei tässä asiassa ole puolellamme, vaan meitä vastaan, hän totesi.
Ministeri toivookin, että ne kansanedustajat, jotka pitävät tiedustelulainsäädäntöä hyvänä ja tarpeellisena, kannattavat sen kiireellistä voimaansaattamista.
– Kun kyse on kansallisesta turvallisuudesta, tulee vastuullisesti toimivien päättäjien kaataa hallituksen ja opposition väliset keinotekoiset raja-aidat, Niinistö totesi.
Hän korosti, että sotilastiedustelulain päämääränä on selkeästi ulkoisen uhkan torjuminen, vaikka joissain huhutehtaissa luodaankin mielikuvia kansalaistemme sähköposteja urkkivista tiedustelunörteistä.
Jussi Niinistön mukaan vielä keskeneräinen merkittävä lainsäädäntöhanke on maa-alueiden ja kiinteistöjen hallintaa ja omistusta koskeva aloite.
– Yksi mahdollinen hybridivaikuttamista tukeva osa-alue on soluttautuminen yhteiskunnan kriittisten kohteiden läheisyyteen. Tällaisia kohteita ovat tietysti sotilasalueet, mutta kokonaisturvallisuuden näkökulmasta myös monet muut toiminnot, kuten sähkön-, lämmön- tai vedentuotanto taikka -toimitus.
Puolustusministerin mielestä on tärkeää, että turvallisuusviranomaisilla on riittävät keinot puuttua tilanteisiin, joissa kiinteistöjä, huoneistoja tai vastaavaa omaisuutta voitaisiin käyttää valtakunnan turvallisuutta vaarantavalla tavalla.
– Keinovalikoiman tulee olla sellainen, että se antaa tosiasiallisen ja riittävän ketterän mahdollisuuden puuttua tilanteeseen. Jo hallitusohjelma edellyttää tarkentamaan kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävien maa-alueiden ja kiinteistöjen hankintaan liittyvää lainsäädäntöä.
Valtioneuvoston kanslian johtama työryhmä on antamassa asiassa mietintönsä toukokuun loppuun mennessä. Tämänkin lainsäädännön muutosehdotukset tulisi käsitellä eduskunnassa vielä tämän hallituskauden aikana.
