Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) totesi maanantaina 234. Maanpuolustuskurssin avajaisissa, että puolustushallinnossa jatketaan kansallisen puolustuskyvyn kehittämistä määrätietoisesti koronaviruksen vaikutuksista huolimatta.
– Valmistelemme parhaillaan puolustushallinnon historian suurinta hankintaa – Hornet hävittäjien suorituskyvyn korvaamista. Samanaikaisesti kehitämme maa- ja meripuolustustamme sekä rakennamme uusia suorituskykyjä kybertoimintaympäristöön. Koronavirus saattaa hidastaa joitain hankkeita hieman – joillakin viikoilla tai kuukausilla – mutta puolustuksemme pitkän aikavälin kehittämiseen viruksella ei ole vaikutusta, hän sanoi.
Kaikkonen totesi, että viime aikoina on käyty jonkin verran keskustelua siitä, voitaisiinko Hornetin seuraajan hankintaa lykätä muutamilla vuosilla.
– Olemme puolustushallinnossa tarkastelleet tätä vaihtoehtoa useampaan kertaan viimeisten noin viiden vuoden aikana. Vastaus on yksiselitteinen – hankintaa ei voi lykätä. Ensimmäiset uudet koneet on saatava maahamme vuonna 2025. Tämä edellyttää hankintapäätöksen tekemistä ensi vuonna. Puolustuksen alalla emme voi pitää välivuosia ilmapuolustuksesta toivoen, ettei turvallisuustilanne lähialueillamme heikkenisi, hän sanoi.
Lisäksi puolustusministeri huomautti olevan hyvä huomata se, ettei hankinnan lykkääminen vähentäisi kustannuksia.
– Päinvastoin! Hankinnan lykkäämisen seurauksena joutuisimme tekohengittämään nykykalustoa kalliilla toimenpiteillä samalla kun kykymme puolustaa Suomea heikkenisi. Kokonaishintalappu olisi entistä kalliimpi. Lykkääminen ei siis todellakaan kannata, Kaikkonen totesi.
Hänen mukaansa, jos koronaviruksen aiheuttamasta yllättävästä tilanteesta on otettavissa oppeja puolustushallintoon, lienee tärkein opetus se, että puolustuskyvyn kehittämisessä ainoastaan pitkäjänteinen ja määrätietoinen työ tuottaa tulosta. Pahan päivän varalle on varauduttava hyvissä ajoin.
Kaikkonen muistutti, että vastuu Suomen puolustamisesta on tulevinakin vuosina ja vuosikymmeninä meillä suomalaisilla.
– Tätä vastuuta emme voi muille sysätä. Kansainvälinen puolustusyhteistyö on meille kuitenkin käyttökelpoinen työkalu Suomen turvallisuuspoliittisen aseman vahvistamiseen ja oman kansallisen puolustuskykymme tukemiseen. Jäsenyytemme Euroopan unionissa määrittää asemaamme osana läntistä Eurooppaa. Tämä valinta tehtiin jo 25 vuotta sitten, hän sanoi.
