Virosta tulee EU:n neuvoston puheenjohtaja heinäkuun alussa. Kristi Raikin mukaan Viro korostaa EU:n yhtenäisyyttä ja pyrkii tekemään pesäeroa itäisiin jäsenmaihin.
Näiden tavoitteiden yhteensovittaminen on hänen mielestään kuitenkin hankalaa.´
– Etenkin Puolan ja Unkarin kannat ovat EU:lle ongelmallisia ja Virolle hankalia, Raik kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin uusimmassa FIIA Comment -julkaisussa.
Hän muistuttaa, että Viro on tehnyt vuosia töitä päästäkseen eroon itäisestä leimasta ja todistaakseen olevansa EU-myönteinen ja rakentava jäsenvaltio.
– Tuskin mikään ärsyttää monia virolaisia enemmän kuin se, jos heitä yhä luonnehditaan entisen Neuvostoliiton maaksi, Raik kertoo.
Viro ei voi hänen mukaansa kuitenkaan välttää jäsenmaita jakavien asioiden käsittelyä puheenjohtajuutensa aikana. EU:n agendalle on nousemassa yhä vahvemmin kysymys siitä, miten EU voi painostaa Puolaa ja Unkaria kunnioittamaan oikeusvaltion periaatetta.
– Viron on vaikea väistää tätä ja samalla vahvistaa ”ei-itäistä” imagoaan, Raik arvioi.
Lisäksi Puola on ollut Virolle tärkeä liittolainen, jonka kanssa se on pyrkinyt turvaamaan lännen vastatoimet Venäjän aggressiiviselle toiminnalle Ukrainassa ja Itämeren alueella.
Jäsenmaiden välisiä jakolinjoja korostaa Raikin mukaan myös Ranskan ja Saksan johdolla käytävä keskustelu EU:n tulevista uudistuksista. Viro kannattaa pyrkimyksiä vahvistaa euroaluetta ja syventää puolustusyhteistyötä.
Brysselissä, Berliinissä ja Pariisissa käydään kuitenkin keskusteluja myös pidemmälle menevistä uudistuksista, jotka saattavat vaatia perussopimuksen muutosta. Tämä voi Raikin mielestä johtaa entistä suurempaan eriytymiseen euroalueen muodostaman ytimen ja muiden jäsenmaiden välillä.
– Tällaisten suunnitelmien kaikkein äänekkäimpiä vastustajia ovat jälleen kerran euroalueen ulkopuoliset Puola ja Unkari, jotka pelkäävät oman asemansa heikkenemistä. EU:n uudistamisen ja yhtenäisyyden säilyttämisen välinen tasapainoilu muodostuukin entistä vaikeammaksi, Raik varoittaa.
