Koronaviruksen omikronmuunnoksen aiheuttaman epidemia-aallon on ennustettu kääntyvän monissa maissa laskuun lähiviikkojen aikana. Rokotusten ja sairaustapausten luoma suojavaikutus tarkoittaa sitä, että infektiolle alttiita henkilöitä on jäljellä yhä vähemmän.
Asiantuntijat pitävät silti mahdollisena, että virus jää kiertämään väestöön ja aiheuttaa lähitulevaisuudessa pienempiä epidemioita. Immuniteetin taso myös heikkenee ajan myötä.
Guardian-lehden haastattelema University College London -yliopiston terveystieteiden professori Tim Colbourn uskoo pandemian siirtyvän kaikesta huolimatta uuteen, endeemiseen vaiheeseen kuluvan vuoden aikana. Ratkaisevan avun uskotaan tulevan uusista pillerimuotoisista lääkkeistä, joita voi ottaa jo infektion alkuvaiheessa vakavien oireiden ehkäisemiseksi.
Tähän mennessä haasteena on ollut, että esimerkiksi remdesiviiri-viruslääkettä ja vasta-ainehoitoja on voinut antaa potilaille vain suonensisäisesti sairaalassa. Remdesiviiri on osoittautunut tehokkaaksi vain koronasairauden alkuvaiheessa.
Pfizerin paxlovid ja Merckin molnupiravir tulevat saataville mahdollisesti jo alkukevään aikana. Lääkekokeiden perusteella Pfizerin lääke vähentää sairaalahoidon tarvetta 89-prosenttisesti ja Merckin lääke noin 30-prosenttisesti. Molemmista olisi hyötyä erityisesti riskiryhmiin kuuluville.
– Pandemian alussa koronaviruksen aiheuttama sairaus nousi johtavaksi kuolinsyyksi. Tänä vuonna meidän pitäisi pystyä vähentämään koronan aiheuttamaa taakkaa 95-prosenttisesti siihen verrattuna, Tim Colbourn sanoo.
Hän olettaa taudin putoavan kymmenen yleisimmän kuolinsyyn listalta touko–kesäkuussa.
– Seuraavana testinä tulee olemaan seuraava virusmuunnos, professori toteaa.
