Kansanäänestys Nato-jäsenyydestä olisi Ruotsille vaarallinen riski, varoittaa valtio-opin emeritusprofessori Olof Ruin Dagens Nyheterin mielipidekirjoituksessa. Suomalaissyntyinen Ruin on Ruotsin arvostetuimpia valtiotieteilijöitä.
Venäjän koventunut retoriikka ja toimet Ukrainan suunnalla ovat herättäneet keskustelua Ruotsin turvallisuuspoliittisesta asemasta. Maan porvaripuolueet kannattavat Nato-jäsenyyttä, ja Ruin arvelee nyt Ruotsidemokraattien olevan kallistumassa kansanäänestyksen puolelle. Hänen mukaansa on mahdollista, että myös Nato-jäsenyyteen kriittisesti suhtautuvat puolueet taipuvat kansanäänestyksen kannalle.
Kansanäänestyksen tulos sitoisi käytännössä päättäjiä, Ruin varoittaa.
– Mikäli tämä skenaario toteutuisi, olisi sillä hyvin vakavia seurauksia Ruotsille, hän kirjoittaa.
Kirjoituksessaan Ruin ei varsinaisesti ota kantaa Ruotsin Nato-jäsenyyteen. Kansanäänestykseen hän katsoo kuitenkin sisältyvän ”kansallisia riskejä”.
– Venäjä tuskin tulee seuraamaan sivusta kun Ruotsista käydään kampanjaa äänestyksen alla, vaan se tulee sekaantumaan siihen, ehkä uhkailemaan ja manipuloimaan sitä.
– Nato taas voi hämmästyä ja ehkä epäröidäkin sen eripuran edessä, jota hakijamaassa esiintyy, Ruin kirjoittaa.
Professori kehottaa ruotsalaisia puolueita löytämään yksimielisyyden maan turvallisuuspoliittisista ratkaisuista.
Ruin toteaa Ruotsin Nato-suhteiden olleen jo pitkään läheiset, ja myös puolustusyhteistyön Suomen kanssa viime vuosina tiivistyneen. Hän myös huomauttaa Suomen ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) vastustavan Nato-kansanäänestystä. Jäsenyydellä on Haaviston mukaan joka tapauksessa oltava vahva tuki.
– Tiivistääkseni: Nato-kansanäänestystä on kaikin keinoin vältettävä ja kaikkien puolueiden on pyrittävä lähentymään toisiaan ulkopolitiikassa, Ruin päättää.
