Suomen työmarkkinoilla on suuria häiriöitä, toteaa Aalto-yliopiston taloustieteen professori Otto Toivanen.
Koronaviruspandemialla on kielteisiä vaikutuksia talouteen, jonka pinnan alla tapahtuu paljon sellaista, mitä ei vielä tilastoista ilmene. Helsinki Graduate School of Economicsissa on selvitetty viime keväästä lähtien pandemian taloudellisia vaikutuksia.
Se on Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Svenska Handelshögskolanin (Hanken) yhteinen taloustieteen opetus- ja tutkimusyksikkö.
Selvityksen keskiössä ovat yritykset, jotka eivät maksa palkkoja tai joilla ei ole liikevaihtoa. Tällaisten yritysten liiketoiminta on loppunut, vaikka ne eivät ole vararikossa.
– Keskeinen havainto on, että sellaisten yritysten määrä, joilla ei ole liiketoimintaa, on kasvanut huomattavasti. Normaaleissa oloissa kuukausittain noin prosentti yrityksissä lopettaa liiketoimintansa, mutta viime aikoina lopettaneiden yritysten määrä on ollut 2–3 prosenttiyksikköä enemmän. Muutos on siis huomattava. Sen alku ajoittuu suunnilleen helmi–maaliskuun vaihteeseen ja on jatkunut liki vakiona heinäkuun loppuun, josta meillä on uusimmat tiedot, sanoo yksikön akateemisena johtajana toimiva professori Toivanen Helsingin Sanomille.
Myös uusien yritysten perustaminen näyttää supistuneen koronapandemian aikana noin 30 prosenttia verrattuna vuoden 2019 kuukausittaiseen keskiarvoon.
Mitä liiketoimintansa lopettaneista yrityksistä vapautuvalle pääomalle ja työvoimalle tapahtuu ja mihin ne ohjautuvat?
Työvoima menettää ajan kuluessa osaamistaan ja laitteita sekä koneita pitää huoltaa, jos ne ovat pitkään jouten.
– Kun huomattavasti suurempi osa yrityksistä lopettaa liiketoimintaansa, Suomen kansantalous menettää tuotannollista kapasiteettiaan. Yritysten liiketoiminnan lopettaminen ei olisi suuri ongelma, jos tietäisimme, että työmarkkinat toimivat hyvin eli ihmiset löytävät nopeasti uuden työpaikan. Valitettavasti tästä ei ole mitään merkkejä, vaan työmarkkinoilla on suuria häiriöitä, Toivanen sanoo.
