Verkkouutiset

Ammattiliitto sanoo valtion jättäneen verkkopuolustajansa heitteille

Suomen digitaalista puolustusvalmiutta ylläpitävät asiantuntijat ulkoistettiin Suomen Turvallisuusverkko Oy:hyn. Ammattiliitto Pron mukaan entisten virkamiesten työehtoja heikennettiin, mutta vastuut jäivät.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

– Tämä ei ole hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Työehdot on neuvoteltava kuntoon, sanoo Ammattiliitto Pron ICT-alan sopimusalavastaava Karri Lybeck.

Suomen puolustusvoimien tietoverkkoja puolustetaan nyt yrityksessä, jossa työskennellään ICT-alan työehtosopimuksen ehdoin. Puolustusvoimien tietoverkkoja ylläpitävät asiantuntijat ulkoistettiin puolustusvoimilta Suomen Turvallisuusverkkoon vuonna 2015.

Noin 140 entistä virkamiestä siirtyi ICT-alan työehtosopimuksen piiriin tammikuun 2017 lopussa, kun virkaehtosopimuskausi päättyi.

– Kaikki virkamiehen oikeudet on viety, mutta velvollisuudet ovat jääneet, kuvailee Lybeck.

Asiantuntijoille säädettiin erillislailla rikosoikeudellinen virkavastuu. Entisten virkamiesten piti siirtyä liikkeenluovutuksessa vanhoina työntekijöinä, mutta todellisuudessa työaika piteni ja lomapäivät vähenivät. Lybeckin mukaan lisätöitä ei kompensoitu mitenkään, joten tosiasiassa asiantuntijoiden ansiot pienenivät.

Suomen Turvallisuusverkko Oy kuuluu valtion kokonaan omistamaan Erillisverkko-konserniin, jonka omistajaohjauksesta vastaa valtioneuvoston kanslia.

Suomen Turvallisuusverkko Oy on korkean varautumisen verkko-operaattori, joka varmistaa turvallisuusviranomaisten ja valtion ylimmän johdon viestintää kaikissa tilanteissa.

Lybeckin mukaan henkilöstö kokee, että sitoutumista merkitykselliseen työhön ja työnantajaan on käytetty väärin.

Nyt työnantaja yrittää painostaa turvallisuusverkkojen asiantuntijoita allekirjoittamaan uusia, entistä heikompia työsopimuksia.

– Miksi ihmeessä? Vanhat työsopimukset ovat vanhoina työntekijöinä siirtyneillä voimassa, muistuttaa Lybeck.

Turvallisuusverkkojen asiakkaita ovat muun muassa puolustusvoimat, poliisi, pelastustoimi, sosiaali- ja terveyssektori, Hätäkeskuslaitos, Rajavartiolaitos, valtion ja kuntien toimijat sekä huoltovarmuuskriittiset yritykset.

Yrityksellä on myös varautumisvelvollisuus, jota ei muilla yksityisillä yrityksillä ole. Henkilöstön velvollisuus on kouluttaa häiriötilanteessa viranomaisia.

Turvallisuusverkkojen ulkoistushankkeessa määriteltiin aikanaan sovellettavaksi ICT-alan työehtosopimus, jonka neuvottelee Pro, mutta Pron edustajia ei pyydetty mukaan.

Lybeckin mukaan Pron sopimusalavastaava on yhdessä henkilöstön kanssa pyrkinyt neuvottelemaan ehdoista vuonna 2016 ja uudestaan tänä vuonna, kun virkaehtosopimus loppui ja ICT-alan työehtosopimus tuli voimaan Suomen turvallisuusverkoissa.

– Hyvin poikkeuksellista on, että asiasta ei suostuta edes tulemaan neuvottelupöytään tai käsittelemään asiaa millään tavalla, Lybeck sanoo.

Kun normaaleja neuvottelusuhteita ei ole edes työehtosopimuksen soveltamisesta, jokainen työtehtävä arvioidaan yksittäistapauksena työnantajan ja toimihenkilöiden kesken.

– Tähän asti tapaukset ovat päätyneet erimieliseksi ja mahdollisesti aina oikeuteen asti, toteaa Lybeck.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)