– Jako vasemmistoon ja oikeistoon on edelleen tärkeä talouspolitiikassa, mutta maahanmuuton ja ilmastonmuutoksen osalta erityisesti perussuomalaiset ja vihreät muodostavat keskeiset vastavoimat, kertovat Helsingin yliopiston tiedotteessa tutkijat Anu Kantola, Paula Saikkonen, Juho Vesa, Hanna Wass ja Toni Ahva.
Kyselytutkimus on osa Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushanketta eli BIBU:a. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa hankkeessa tutkitaan, kuinka globalisaatio ja yhteiskunnan rakennemuutos muuttavat kansalaisten osallistumista ja politiikan tekoa Suomessa.
Koronakriisin ratkaisussa uusia yritystukia kannatti kyselyn vastaajista vajaa puolet ja vastusti noin joka neljäs. Vastaajista 42 prosenttia ei olisi valmis maksamaan lisää veroja korona aiheuttamien kustannusten kattamiseksi, mutta 40 prosenttia olisi. Lähes puolet arvioi valtionvelan olevan niin suuri, että se vaatii menoleikkauksia. Vajaa kolmannes ei pitänyt menoleikkauksia tarpeellisina.
Keskituloisista 45 prosenttia oli valmiimpia maksamaan koronan vuoksi lisää veroja, kun taas suurituloisista vain 33 prosenttia. Lisäveroihin oli valmiina vasemmistoliiton kannattajista 72 prosenttia, vihreiden kannattajista 66 prosenttia ja SDP:n kannattajista 58 prosenttia. Perussuomalaisten kannattajista 16 prosenttia ja kokoomuksen kannattajista 30 prosenttia oli valmiina lisäveroihin.
Samat jaot näkyivät tutkijoiden mukaan kysymyksessä pääomatulojen verotuksen kiristämisestä. Verotuksen progression vahvistamista tuki pienituloisista 72 prosenttia, vasemmistoliiton kannattajista 96 prosenttia ja SDP:n kannattajista 85 prosenttia, mutta suurituloisista 48 prosenttia ja kokoomuksen kannattajista 42 prosenttia.
Työllisyyspolitiikassa suosituimpia keinoja ovat nuorten kouluttaminen, osatyökykyisten työllistäminen ja paikallisen sopimisen lisääminen. Kaikkein vähiten kannatettiin työaikojen pidentämistä. Suurituloisista 83 prosenttia kannatti paikallista sopimista, keskituloisista 70 prosenttia kannatti erityisesti maksuttomia toisen asteen opintoja ja pienituloisista 76 prosenttia osatyökykyisten työllistämistä.
Jakolinjat eivät pidä kaikissa asioissa
Ilmastonmuutos, maahanmuutto ja sosiaaliturvan uudistaminen jakavat kansalaisia, mutta eivät puhtaasti vasemmiston ja oikeiston jakolinjan mukaisesti.
Ilmastopolitiikassa 41 prosenttia kansalaisista piti Suomen kilpailukykyä tärkeämpänä kuin ilmastonmuutoksesta huolehtimista, kun taas 42 prosenttia oli vastakkaista mieltä. Eniten kilpailukyvyn turvaamista kannatti perussuomalaisten kannattajista 79 prosenttia, mutta vihreiden kannattajista vain kuusi prosenttia ja vasemmistoliiton kannattajista 13 prosenttia. Suurituloisista 46 prosenttia ja keskituloisista 45 prosenttia pitivät kilpailukykyä tärkeänä, kun pienituloisista 35 prosenttia.
Neljä kymmenestä suomalaisesta haluaisi lisätä työperäistä maahanmuuttoa ja yhtä suuri joukko ei haluaisi. Suurituloisista 57 prosenttia kannatti maahanmuuttoa, mutta pienituloisista vain 39 prosenttia ja keskituloisista 40 prosenttia.
Perussuomalaisten kannattajista maahanmuuttoa kannatti vain viisi prosenttia. Vihreiden kannattajista maahanmuuttoon suhtautui myönteisesti 63 prosenttia, vasemmistoliiton kannattajista 61 prosenttia ja kokoomuksen kannattajista 54 prosenttia.
Myös sosiaaliturvassa perinteinen jakolinja tutkijoiden mukaan murtui, ja puolueiden kannattajien näkemysten perusteella hyvin erilaiset vaihtoehdot sosiaaliturvan uudistamiseksi voivat saada riittävän kannatuksen. Kaikista vastaajista 59 prosenttia oli sitä mieltä, että tuen vastikkeeksi täytyisi tehdä nykyistä enemmän jotakin yhteiskunnallisesti hyödyllistä, kuten opintoja tai vapaaehtoistöitä. Kaksi kolmesta ajatteli, että sosiaaliturvaetuudet kuuluvat kaikille Suomessa vakituisesti asuville henkilöille, mutta perussuomalaisten kannattajaista vain joka neljäs oli sitä mieltä.
Kysely toteutettiin Taloustutkimuksen kanssa elo-syyskuun vaihteessa. Siihen vastasi internetpaneelissa runsaat 2 000 15–79-vuotiasta suomalaista. Virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.
