Helsingin poliisilaitoksen väkivaltarikokset-toiminnon johtaja Jari Koski sanoo Iltalehdelle viime aikoina näkyneen viitteitä siitä, että osa nuorista ihannoi rikollista elämäntyyliä, johon kuuluu huumekauppa ja väkivalta.
– 15–16-vuotiaat natiaiset yrittävät käyttäytyä kuin kovat rikolliset. Väkivaltarikoksen tekijää voidaan yrittää suojella ja poliisille ei puhuta. Suhtautuminen viranomaisiin ja asioiden selvittämiseen näyttää muuttuneen, Koski sanoo.
Tiistaina uutisoitiin, että alaikäisten joukkoa epäillään 24-vuotiaan miehen taposta Helsingin rautatieasemalla.
Kosken mukaan osa nuorten tekemistä puukotuksista liittyy huumeisiin ja epäilty on toisinaan ollut tilanteessa ”sekaisin kuin seinäkello”. Pääkaupunkiseudulla on havaittu mahdollisia viitteitä nuorten jengiytymisestä, vaikka Europolin katujengien määritelmä ei vielä täyty.
– Väkivaltarikostutkinnassa on saatu viitteitä siitä, että vakavia väkivaltarikoksia tehdään isolla porukalla ja jonkinlaisen järjestäytymisen suuntaan ollaan mahdollisesti pyrkimässä. Nyt pitää olla tarkkana, Koski sanoo.
Kosken mukaan ei ole yhtä selkeää syytä sille, miksi nuoret käyttävät vakavaa väkivaltaa pääkaupunkiseudulla. Asiaan voi liittyä koronaepidemian tuoma poikkeusaika ja se, että yhä nuoremmat ovat mukana huumemaailmassa.
Nuorimmat huumekauppiaat ovat olleet Kosken mukaan 13-vuotiaita. Vakavien väkivaltarikosten epäiltyjen tekijöiden joukossa on puolestaan viimeisen vuoden sisään ollut muutama 14-vuotias.
– Mitä nuoremmat alkavat pelata huumausaineiden kanssa, sitä enemmän heihin kohdistuu väkivaltaa ja he kohdistavat väkivaltaa muihin. Se on ihan päivänselvä asia, hän toteaa.
Vakavaa väkivaltaa tekevä nuori on Kosken mukaan yleisimmin poika kuin tyttö. Lisäksi ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen osuus on Kosken mukaan yliedustettuna.
– Varsin usein nuorten tekemien juttujen selvittämisessä käytetään tulkkeja. Erityisesti ryöstörikoksissa ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen osuus on huomattava. Tätä asiaa on turha kiistää. Siitä, että olemme siirtymässä jonkinlaisen jengiytymisen polulle on näkyvillä merkkejä nimenomaan ulkomaalaistaustaisten nuorten keskuudessa, hän sanoo Iltalehdelle.
