Helsingin poliisin komisario Jarmo Heinosen mukaan pääkaupungin katukuvassa näkyville kerjääjille annetut rahat eivät todennäköisesti päädy rikollisjengeille.
– Meille ei ole tullut sen kaltaista tietoa, että romanikiertolaisten kerjäämisessä olisi kyse rikollisesta toiminnasta, Heinonen kertoo Helsingin Sanomille.
Helsingin Diakonissalaitoksen päiväkeskus Hirundon lähiesimies Borislav Borisov on samaa mieltä. Hän arvioi, että suurin osa rahoista päätyy kerjääjien perheille Itä-Eurooppaan.
– Kerjääjän ansiot voivat olla vain viisi euroa päivässä. Ei niillä rahasummilla pyöritetä rikollisuutta.
Borisovin mukaan rahan tai ruoan antaminen antaminen ei paranna kerjäläisten tilannetta pitkällä aikavälillä. Hän kohentaisi sen sijaan romanikiertolaisen asemaa työmarkkinoilla.
– Kohdatessaan kerjääjän ihminen katsoo häntä alaspäin. Tavatessaan esimerkiksi lehtimyyjän ihminen kohtaa toisen ihmisen samalla tasolla. Työn tekeminen kohottaa ihmisarvoa, hän sanoo HS:lle.
Moni romanikiertolainen elättääkin jo itsensä myymällä Iso Numero -lehteä.
– Tieto mahdollisuudesta tienata lehtien myymisellä kulkee suusta suuhun. Kun joku kertoo tienaavansa hyvin, se houkuttelee muitakin kokeilemaan, kertoo lehden päätoimittaja Hannele Huhtala.
Lehden myyminen on HS:n mukaan vähentänyt viime vuosina kerjääjien määrää pääkaupungin kaduilla.
