Nykyisen lain mukaan maksuhäiriömerkintä säilyy luottotietorekisterissä kaksi vuotta siinäkin tapauksessa, että velka on suoritettu. Käytäntö on järjetön, syrjivä ja lisää eriarvoisuutta.
Teimme eri puolueiden kansanedustajien yhteistyöllä aloitteen, että maksuhäiriömerkintä poistettaisiin rekistereistä välittömästi ja automaattisesti heti kun velka on maksettu. Saimme aloitteelle eduskunnan enemmistön tuen.
Yli 100 kansanedustajaa haluaa poistaa häpeärekisterin, joka pahentaa juuri niiden ihmisten tilannetta, jotka tarvitsisivat yhteiskunnan apua tilanteestaan selviämiseen. Lakimuutoksessa ei ole syytä viivytellä. Maksuhäiriömerkintä voi estää työpaikan, asunnon tai lainan saamisen. Myös kotivakuutuksen ja puhelinliittymän solmiminen voivat vaikeutua.
Velkaantuminen ei aina ole itsestä kiinni. Kuka tahansa voi velkaantua ja menettää luottotietonsa: opiskelija, eläkeläinen, startup-yrittäjä, yksinhuoltaja tai lomautettu työntekijä.
Koronaepidemia lisää toimeentulo-ongelmia. Massiiviset lomautukset ovat aiheuttaneet viivästyksiä Kelan työttömyysetuuksien ja perusturvan maksamisessa. Moni turvautuu pikavippiin selvitäkseen tavallisista arjen menoista kuten vuokrasta tai lääkkeistä. Velkaantuminen voi johtaa maksuhäiriömerkintään, vaikka olisi itse tehnyt kaikkensa.
Pelkästään viime vuonna kirjattiin yhteensä 1,8 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää, mikä on viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikkiaan lähes 400[nbsp]000 suomalaisella on tällä hetkellä maksuhäiriömerkintä.
Köyhyyden vähentäminen edellyttää perusturvan parantamista, uusien työpaikkojen luomista ja lainsäädäntöä, joka tunnistaa ja tunnustaa ihmisten avun tarpeen. Perustulo vähentäisi tarvetta turvautua toimeentulovaikeuksia pahentaviin pikavippeihin ja ennaltaehkäisisi myös maksuhäiriömerkintöjen syntymistä.
