Pienten SMR-reaktoreiden kehitys on edennyt viime vuosina nopeasti muun muassa Yhdysvalloissa ja Kiinassa, joissa teknologiasta kaavaillaan merkittävää päästötöntä energiamuotoa jo ensi vuosikymmenelle.
Aiheesta keskusteltiin aiemmin syksyllä myös Suomessa, kun kansanedustajat Heikki Vestman (kok.) ja Atte Harjanne (vihr.) jättivät aihetta koskevan aloitteen eduskunnassa. Edustajien mukaan ydinenergialainsäädäntö ja siihen liittyvät määräykset voivat hidastaa SMR-teknologian käyttöönottoa.
Verkkouutisten haastattelemat asiantuntijat vahvistavat lupaprosessin kankeuden, mutta arvioivat ydinenergiaa koskevien asenteiden muuttuneen pragmaattisempaan suuntaan.
– Nyt on selvästi nähtävissä sellainen tilanne, että energiayhtiöiden ja suuren yleisön piirissä ymmärretään tarve vähentää kaikenlaista polttamista. Myös monista vanhoista ja tutuista polttoaineista pitää luopua. Tilalle tarvitaan jotain sellaista, joka toimii ja jolla on suorituskykyä, LUT-yliopiston ydinvoimatekniikan mallintamisen professori Juhani Hyvärinen sanoo.
– Ei riitä pelkkä idealismi, että vaihdetaan katoille aurinkopaneeleja. Varsinkaan tähän aikaan vuodesta niistä ei ole hirveästi hyötyä, kun on pimeää koko ajan. Ilmapiiri on aiempaa myönteisempi ja avoimempi myös ydinvoiman osalta, Hyvärinen jatkaa.
Hänen mukaansa SMR-reaktorien vahvuus piilee niiden turvallisuudessa ja sarjatuotannossa. Ongelmana on, että vanha lupaprosessi on suunniteltu lähinnä suuria ja pitkäkestoisia ydinvoimalahankkeita varten. Professorin mukaan poliitikot voisivat keskittyä suuriin linjoihin ja jättää reaktorityypin teknisen hyväksynnän Säteilyturvakeskuksen vastuulle.
– Eduskunta voisi esimerkiksi tehdä energiapoliittisen linjauksen, että Suomeen tehdään 2000 megawattia kaukolämpöä. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen pudottaisi päästöjä hetkessä monella miljoonalla tonnilla.
– Kunnanvaltuustojen ja kaupunkien olisi tämän jälkeen paljon helpompi todeta, että tämä onkin hyvä juttu, valtiovalta ei tule enää säätämään. Kunnat voisivat itse miettiä, haluavatko lähteä tekemään ydinvoimaa, Hyvärinen sanoo.
”Suomi voisi näyttää, miten homma hoidetaan”
VTT:n tutkimusryhmäpäällikkö Ville Tulkki muistuttaa, että kaikkien infrastruktuurihankkeiden aikajänteet ovat pitkiä.
– Hankkeiden eteneminen 2020-luvulla vaatisi Suomessa hyvin voimakkaan tahtotilan, että nyt tätä oikeasti lähdetään tekemään. Teknisesti tällainen olisi tehtävissä. Meillä on lainsäädäntöön liittyviä, kaavoittamisen kaltaisia lupa-asioita, jotka vain vievät paljon aikaa, Ville Tulkki toteaa Verkkouutisille.
Energiateollisuuden asiantuntija Kati Takalan mukaan yritykset ovat osoittaneet kiinnostusta varsinkin kaukolämpöön soveltuvia reaktoreita kohtaan. Tällä hetkellä sähköntuotantoon on olemassa ja kehitteillä useita päästöttömiä vaihtoehtoja, mutta kaukolämmössä sekä yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa SMR-teknologialle olisi hyvinkin käyttöä.
– Vielä ei tosin olla vaiheessa, että olisi valmista hyllytavaraa käytettävissä, Takala sanoo.
VTT on osallistunut EU-rahoitteiseen tutkimusohjelmaan, jossa on selvitetty mahdollisuuksia pienreaktoreiden soveltamiseen. Ville Tulkki toivoo, että aiheesta käytäisiin Suomessa aktiivista kansalaiskeskustelua.
– Jos ollaan sitä mieltä, että meillä on aikaa ja haluamme tutkia rauhassa ja potkia renkaita, niin kyllähän tässä vuosikymmen tai kaksi vierähtää. Jos katsoo tilannetta yhteiskunnassa, niin meidän pitäisi oikeasti irrottautua hiilestä, Tulkki sanoo.
Nykyisessä hallitusohjelmassa on linjattu, että Suomi saadaan vuoteen 2035 mennessä hiilineutraaliksi ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiiviseksi.
– Se on mielestäni todella tärkeä kirjaus. Hiilineutraalius on vain välietappi, ei maali. Tarvitsemme siihen paljon uusia ratkaisuja ja Suomesta löytyy osaamista ydinenergia-alalta. Voisimme näyttää, miten tämä homma hoidetaan, Ville Tulkki sanoo.
