Opiskelijoiden pienituloisuus on lisääntynyt hieman 2010-luvulla. 2010-luvun alussa pienituloisten opiskelijoiden osuus oli 27,7 prosenttia ja vuosikymmenen lopussa 30,3 prosenttia.
Työttömien pienituloisuusaste on vuosikymmenen aikana vaihdellut runsaasti, mutta aste oli vuosikymmenen lopulla lähes samalla tasolla kuin vuonna 2010, yli 40 prosenttia. Koko väestön pienituloisuusaste on laskenut vuosikymmenen alusta, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjakotilastosta.
Opiskelijoiden pienituloisuuden kehityksen tulkinnassa on kuitenkin Tilastokeskuksen mukaan muistettava, että tuloihin ei lasketa nostettua opintolainaa. Tulokäsitteestä puuttuvat opintolainat ovat kasvattaneet merkitystä opiskelijoiden toimeentulossa. Opintolainan nostajien määrä on kasvanut noin 60 prosenttia ja keskimääräisen nostetun opintolainan koko on kasvanut noin 80 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2019 mennessä.
Muissa sosioekonomisissa ryhmissä pienituloisuusasteen muutokset ovat olleet joko laskevia tai asteet ovat pysyneet ennallaan. Suurista väestöryhmistä erityisesti eläkeläisten pienituloisuusaste on laskenut vuodesta 2010, jolloin se oli 19,3 prosenttia, vuoteen 2019, jolloin se oli 15,1 prosenttia.
Pienituloisiin eläkeläistalouksiin kuului 215000 henkilöä eli joka kolmas pienituloinen oli eläkeläinen vuonna 2019. Eläkeläisten pienituloisuuden vähenemistä selittää se, että 2010-luvulla eläköityneillä on aiempia polvia suuremmat työeläkkeet.
Kaikkiaan 669[nbsp]000 henkilöä eli 12,3 prosenttia kotitalousväestöstä oli pienituloisia vuonna 2019. Vuosikymmenen alussa väestöstä 13,7 prosenttia eli 728[nbsp]000 henkilöä oli pienituloisia.
Kotitalouksien tulot ovat kasvaneet 2000-luvun toisella vuosikymmenellä eniten yrittäjäkotitalouksilla, poislukien maatalousyrittäjät. Yrittäjätalouksien mediaanitulo kasvoi vuodesta 2010 vuoteen 2019 mennessä 29[nbsp]200 eurosta 32[nbsp]300 euroon.
Yrittäjäkotitalouksien saamista tuloista ovat kasvaneet merkittävimmin palkat. Palkkatulojen kasvu voi Tilastokeskuksen mukaan tarkoittaa sekä yrittäjän itsensä nostaman palkan määrän kasvua tai yrittäjäkotitalouksiin kuuluvien muiden henkilöiden palkkojen kasvua.
Kokonaistulojen kasvusta huolimatta yrittäjäkotitalouksien keskimääräiset yrittäjätulot ja omaisuustulot ovat tänä aikana pienentyneet.
Heikoimmin tulot ovat kasvaneet palkansaajatalouksilla
Tulojen suhteellinen kasvu oli tänä aikana suurinta opiskelijatalouksilla, hieman yli 15 prosenttia. Suhteellisesta kasvusta huolimatta opiskelijatalouksien tulotaso on kuitenkin työttömien ohella kaikkein matalin, reilut 13[nbsp]600 euroa kulutusyksikköä kohden vuonna 2019.
Sekä suhteellisesti että absoluuttisesti heikoimmin tulot ovat kasvaneet palkansaajatalouksilla, joilla kotitalouksien käytettävissä olevien rahatulojen mediaani on kasvanut vuosikymmenen aikana noin 850 euroa eli noin kolme prosenttia.
Kotitalouksien tulojen tarkastelussa sosioekonomisen aseman mukaan on huomattava, että kotitalous määrittyy opiskelijataloudeksi tai työttömäksi taloudeksi vain silloin, kun kotitalouden suurituloisin jäsen on opiskelija tai työtön. Alle 20-vuotiaista opiskelijoista reilut 92 prosenttia kuului muihin kuin opiskelijatalouksiin, mutta vanhemmista opiskelijoista noin kolmannes kuului muihin kuin opiskelijatalouksiin vuonna 2019.
Työttömistä puolestaan 60 prosenttia kuului työttömiin talouksiin ja 28 prosenttia työssäkäyviin talouksiin. Kotitalouksien tulotarkastelusta ei voi siksi vetää suoraan päätelmiä opiskelijoiden tai työttömien henkilöiden tulokehityksestä, Tilastokeskus huomauttaa.
Vuonna 2019 kaikista kotitalouksista 49 prosenttia oli palkansaajatalouksia ja 34 prosenttia eläkeläistalouksia. Nämä ryhmät muodostivat suurimman osan kaikkien tulokymmenysten kotitalouksista.
Yrittäjätalouksien – mukaan lukien maatalousyrittäjä – osuus oli vuonna 2019 suurin suurituloisimmassa kymmenyksessä (vajaat 18 %) ja palkansaajatalouksien toiseksi suurituloisimmassa kymmenyksessä (reilut 76 %). Kaikkiaan yrittäjätalouksia oli reilut kuusi prosenttia kaikista kotitalouksista. Yrittäjätaloudet jakautuvat muita ryhmiä tasaisemmin pieni-, keski- ja suurituloisiin ryhmiin.
Kaikista kotitalouksista hieman alle 11 prosenttia oli kotitalouksia, joiden suurituloisin henkilö oli joko työtön, opiskelija tai muu ei-työllinen henkilö, esimerkiksi varusmies tai omaa kotitaloutta hoitava henkilö. Pienituloisimman kymmenyksen kotitalouksista näitä kotitalouksia oli 46 prosenttia ja toiseksi pienituloisimmassa reilut 20 prosenttia.
Pienituloisimmassa kymmenesosassa eläkeläistalouksien osuus oli noin 42 prosenttia ja palkansaajien reilut seitsemän prosenttia kaikista kotitalouksista. Eläkeläistalouksien osuus kotitalouksista oli suurin myös toiseksi ja kolmanneksi pienituloisimmissa kymmenyksissä. Palkansaaja- ja yrittäjätalouksien osuus on sitä suurempi mitä suurempituloisesta kymmenyksestä on kyse.
