Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan hallituksen politiikkavalinnoilla on ollut positiivinen vaikutus työllisyysasteen nostoon. Kilpailukykysopimuksella on todennäköisesti ollut suurin vaikutus.
Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan ensi vaalikaudella oleellista on tehdä määrätietoisia toimia, jotta talouskasvu jatkuu nopeampana kuin nyt on ennustettu ja työllisyys paranee.
– Lisäksi pitää jatkaa tiukkaa talouspolitiikkaa, koska kestävyysvaje, jonka arviointineuvostokin nostaa keskeisesti esille, on todellinen ja me kohtaamme sen 2020-30-luvuilla. Nyt on vielä niitä vuosia, kun pystymme varautumaan, Petteri Orpo sanoo Verkkouutisille.
Keskeiseksi uudistukseksi ensi vaalikaudella Orpo nostaa sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisen, jotta ihmisten kannattaa ottaa vastaan töitä.
– Toinen on verotuksen uudistaminen. Työn verotusta alemmas ja työn painopistettä ympäristö- ja haittaveroihin.
Kolmas on työelämän uudistukset ja osaaminen. Orpon mukaan muuttuva työ vaatii uusia taitoja koko ajan.
– Mahdollistetaan ihmisille ja yrityksille osaamisen päivittäminen niin, että Suomi pärjää kilpailussa ja ihmiset työmarkkinoilla.
80 prosentin työllisyysaste ei vielä realistinen
Talouspolitiikan arviointineuvosto myöntää yllättyneensä siitä, että hallitus pääsi 72 prosentin työllisyystavoitteeseensa, jota pidettiin erittäin kunnianhimoisena.
– Olin tästä tunnustuksesta kovin iloinen, koska he ovat aikaisemmin olleet skeptisiä, että me emme pääse tavoitteisiimme ja nyt he totesivat selkeästi, että on päästy, Orpo sanoo.
Orpon mukaan kestävä pohjoismainen työllisyysasteen taso on 80 prosenttia, mutta sitä hän ei aseta vielä ensi vaalikauden tavoitteeksi.
– Realistista voi olla ensi vaalikaudella, että tavoitellaan 75 prosentin työllisyysastetta, mutta tehdään samaan aikaan yhteiskuntaan ja talouteen sellaiset uudistukset, mitkä mahdollistavat työllisyysasteen kehittymisen pohjoismaiselle tasolle kohti 80:tä. Jos olemme siinä, meillä ei ole huolta 20-luvulla.
Orpo sanoo, että 80 prosentin työllisyysasteeseen ei riitä se, jos vain kolme neljäsosaa työkykyistä on töissä.
– Työn kohtaanto on tällä hetkellä yksi suurimpia haasteita. Meillä on 250[nbsp]000 työtöntä edelleen, kymmeniä tuhansia avoimia työpaikkoja koko ajan auki ja joka puolelta Suomea yritykset kertovat, että he eivät saa osaavaa työvoimaa. Mielestäni silloin yksi keskeisiä selittäviä syitä on se, että meillä ei kannata ottaa työtä vastaan, koska sosiaaliturvajärjestelmä on passivoiva. Lyhytaikaista tai pienipalkkaista työtä varsinkaan ei kannata ottaa vastaan.
Varovaisuutta koulutuslupausten suhteen
Verotus kuuluu Orpon mukaan olennaisena osana pakettiin, jolla ihmisiä kannustetaan töihin.
– Työn kannusteet pitää olla kunnossa ja jos työn verotuksen keventämistä vielä rahoitetaan sillä, että torjutaan ilmastonmuutosta ja ympäristön pilaamista, minusta se on hyvä yhdistelmä.
Orpo lisää vielä, että kaikkea työn verotuksen keventämistä ei voida rahoittaa ympäristö- ja ilmastoveroilla.
– Se voisi nostaa yksittäisen ihmisen kustannuksia liikaa. Mutta sinne suuntaan sitä painopistettä, niin kuin nytkin on tehty.
Orpon mukaan ensi vaalikaudelle tavoitteeksi täytyy asettaa julkisen talouden tasapainossa pitäminen, joka nyt on saavutettu, ja EMU-kriteereistä kiinni pitäminen.
– Nyt kun on saatu kovaa maata jalkojen alle, kyllä tämä osaamisen päivittäminen, jatkuvan oppimisen periaatteen sisään ajaminen suomalaiseen yhteiskuntaan on todella tärkeä asia. Se vaatii voimavarojen suuntaamista. Varovainen olen koulutuslupausten suhteen, mutta osaaminen, innovaatiot ja koulutus ovat kaikki kaikessa, Orpo sanoo.
