Verkkouutiset

Arviointineuvosto: Hallituksella positiivinen vaikutus työllisyyteen

Yksikkötyökustannusten pienentyminen osoittautui kestäväksi ja yritysten kustannuskilpailukyky parani.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa tänään keskiviikkona julkaisemassaan arviossa, että hallitus asetti kautensa alussa erittäin kunnianhimoisen tavoitteen työllisyysasteen nostamisesta 72 prosenttiin.

– Useimpien talouden seuraajien, mukaan lukien Talouspolitiikan arviointineuvosto, yllätykseksi tavoite saavutettiin jo marraskuussa 2018, professori Roope Uusitalon johtama talouspolitiikan arviointineuvosto myöntää.

Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan myönteinen taloussuhdanne on luonnollisesti ollut keskeinen syy työllisyyden kohentumiselle. Suomen talouden kasvuvauhti ei kuitenkaan ole ollut poikkeuksellisen korkea muihin maihin verrattuna viimeisten kahden vuoden aikana.

– Hallitus on tehnyt politiikkavalintoja, joilla on luultavimmin ollut positiivinen vaikutus työllisyysasteeseen, arviointineuvosto toteaa.

Politiikkatoimien ja suhdannetilanteen kohentumisen vaikutusta työllisyyteen on kuitenkin vaikea arvioida, eikä sitä arviointineuvoston mukaan ole toistaiseksi tehty vakuuttavalla tavalla.

Kilpailukykysopimuksella suurin vaikutus työllisyyteen

Arviointineuvoston mukaan kilpailukykysopimuksella on todennäköisesti ollut suurin vaikutus työllisyyteen.

– Sopimus vähensi työvoimakustannuksia ja siten lisäsi työvoiman kysyntää. Yksikkötyökustannusten pienentyminen osoittautui olevan kestävää, koska palkankorotukset eivät ole kumonneet niitä vaikutuksia, joita aiheutui sivukulujen siirrosta työnantajilta työntekijöille, arviointineuvosto arvioi.

Myöskään lomarahojen vähentäminen tai työehtosopimusten pidentäminen ei johtanut nopeampiin palkankorotuksiin sopimusten päätyttyä.

– Maltillisten palkkojen nousun ja pakollisten työnantajamaksujen pienentymisen seurauksena suomalaisten yritysten kustannuskilpailukyky parani selvästi verrattuna sen aiempaan tasoon.

Arviointineuvoston mukaan realistisimpienkin arvioiden mukaan kilpailukykysopimus on voinut lisätä työpaikkojen määrää yli 20[nbsp]000:lla.

Hallituksen uudistukset lisänneet työn tarjontaa

Hallituksen politiikka on lisännyt työvoiman kysyntää yksikkötyökustannuksia pienentämällä. Hallitus on lisäksi toteuttanut useita uudistuksia, jotka lisäävät työn tarjontaa.

Ansiosidonnaisten työttömyyskorvausten enimmäiskestoa leikattiin vuonna 2017. Työnteon kannustimia on lisätty keventämällä työn verotusta, hillitsemällä etuuksien kasvua ja alentamalla varhaiskasvatusmaksuja. Työttömien pakolliset ja säännölliset haastattelut otettiin käyttöön vuonna 2017. Aktiivimalli toteutettiin vuoden 2018 alussa.

– Kaikki edellä mainitut toimet myötävaikuttavat potentiaalisesti työllisyyden kasvuun. Valitettavasti luotettavia empiirisiä arvioita näiden uudistusten vaikutusten suuruudesta ei vielä ole saatavilla, arviointineuvosto toteaa.

Eläketurvakeskuksen arvion mukaan vuoden 2017 eläkeuudistus kasvattaa työllisyysastetta melkein kahdella prosenttiyksiköllä pitkällä aikavälillä. Vuonna 2017 voimaan astunut eläkeuudistus on arviointineuvoston mukaan todennäköisesti suurin työllisyyttä lisäävä politiikkatoimenpide kuluneella hallituskaudella. Sopimus eläkeuudistuksesta tehtiin ennen nykyistä hallituskautta.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)