Paula Risikko. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

Paula Risikko: Niin elämästä vieraantunut laki kuin olla ja saattaa

Sivistysvaliokunnan puheenjohtajan mukaan oppivelvollisuuslain esityksessä on perustuslaillisia ongelmia.

Laki oppivelvollisuuden pidentämisestä 18 ikävuoteen herätti eduskunnassa kiivaan keskustelun.

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko (kok.) kritisoi kovin sanoin hallituksen esitystä.

− Kyllä täytyy sanoa kymmenen vuoden ammatillisen koulutuksen opettajan ja johtajan kokemuksella, että kyllä on niin elämästä vieraantunut laki kuin olla ja saattaa, Paula Risikko sanoi aiheesta käydyssä lähetekeskustelussa.

− Kun ajatellaan sitä, että joka kahdeksas oppilas päättää perusopetuksen ilman riittäviä perustaitoja, niin mihin laitetaan rahat? Suurin osa oppimateriaaleihin ja koulumatkoihin. Ei ongelmat pakolla hoidu. Pitää tehdä aivan toisenlaisia temppuja, hän jatkaa.

Risikon mukaan esitykseen liittyy myös perustuslaillisia ongelmia.

− Tulette näkemään, että tämä ei ollut vielä tässä taputeltu, hän sanoo.

Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Sari Multala (kok.) huomauttaa kokoomuksen tavoitteen olevan, että jokainen nuori voi saavuttaa toisen asteen tutkinnon.

− Haluamme myös, että se nuori saa toiselta asteelta sen osaamisen, joka tarvitaan työelämässä. Suurin ongelma tässä lakiesityksessä on se, ettei se sisällä elementtejä, joilla nuori saavuttaisi toisen asteen tutkinnon, Multala sanoo.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen huomauttaa hankkeen ydinongelmassa olevan kyse siitä, käytetäänkö tällä vuosikymmenellä hyvinvointiyhteiskunnan niukkoja resursseja tehokkaasti ja vaikuttavasti.

− Kiristetäänkö nyt palkansaajan, eläkeläisen ja yrittäjän veroja 129 miljoonalla välttämättömään, tarpeelliseen kohteeseen? Häkkänen kysyy.

Hän huomauttaa, että pienituloisille räätälöitiin viime vaalikaudella oppimateriaalilisä.

− Kun 115 miljoonaa uudistukseen laitettavista rahoista nyt menee oppimateriaaleihin ja koulukyyteihin, niin onko tämä järkevää rahankäyttöä tässä talouden tilanteessa?

Opetusministeri Li Andersson (kok.) vastaa 129 miljoonan euron olevan iso raha.

− Mutta se on vain vähän yli 2,5 prosenttia suomalaisen perusopetuksen kokonaismenoista. Kuinka moni edustaja täällä uskoo, että panostamalla 2,5 menolisäyksellä perusopetuksen rahoitukseen voisimme todennäköisemmin saavuttaa tämän tavoitteen siitä että kaikki nuoret saavat toisen asteen tutkinnon? Li Andersson sanoo.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt