Uudet ilmastopolitiikan tavoitteet ja keinot ovat Energiaviraston mukaan jo viime kesästä lähtien nostaneet sähkön ja päästöoikeuksien hintoja. Markkinahintojen kehitys on kuitenkin monien tekijöiden summa, ja viime vuonna tärkein syy hintojen nousuun oli poikkeuksellisen kuiva kesä.
Kuivuuden takia Norjan vesivoimavarastot vähenivät, ja sähköä tuotettiin pohjoismaissa runsaasti polttamalla. Tämä kasvatti päästöoikeuksien kysyntää, joka puolestaan nosti sähkön hintaa.
Viime vuonna sähkön markkinahinta nousi Suomessa keskimäärin 33 eurosta 47 euroon megawattituntia kohden ja päästöoikeuden hinta 6 eurosta 16 euroon hiilidioksiditonnia kohden.
Hinnannousun seurauksena uusiutuvan energian syöttötariffien tukitasot ovat romahtaneet. Tuuli-, biokaasu- ja puupolttoainevoimaloiden syöttötariffituki laski viime vuonna keskimäärin 50 eurosta 37 euroon megawattitunnilta ja metsähakesähkön tuki laski 18 eurosta 11 euroon.
– Kun tuet maksetaan jälkikäteen, niin tänä vuonna maksettava tukisumma laskee viime vuodesta tuntuvasti. Puheet useiden satojen miljoonien eurojen vuosittaisista tuulituista voidaankin vähäksi aikaa unohtaa, arvioi Energiaviraston johtaja Pekka Ripatti tiedotteessa.
Tukien maksatus jatkuu 12 vuoden ajan, mutta uusia tuulivoimaloita ei ole enää hyväksytty syöttötariffijärjestelmään syksyn 2017 jälkeen. Biokaasu- ja puupolttoainevoimaloilta järjestelmään pääsy sulkeutui nyt vuodenvaihteessa.
Eduskunta hyväksyi viime kesänä uusiutuvan energian teknologianeutraalin tarjouskilpailun järjestämisen 1,4 terawattitunnin sähkön vuosituotannolle. Joulukuun loppuun mennessä jätetyt 26 tarjousta koskevat kaikki tuulivoimaa, ja niiden yhteenlaskettu vuosituotanto olisi hieman yli 4 terawattituntia.
Sähköä kulutettiin Suomessa viime vuonna 87 terawattituntia. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin sähköä ennätykselliset 32 terawattituntituntia, mistä vesivoiman osuus oli 42 prosenttia, puusähkön 37 prosenttia ja tuulisähkön 19 prosenttia. Tuulisähkön 6 terawattitunnin vuosituotanto oli uusi ennätys.
Uusiutuvan sähkön määrä kulutuksesta oli Energiaviraston mukaan kuitenkin suurempi, sillä Suomeen tuotua sähköä ei ole korvamerkitty energialähteiden mukaan. Valtaosa tuonnista on pohjoismaista vesi- ja tuulisähköä.
Ylijohtaja Simo Nurmen mukaan Suomen sähköjärjestelmän toimivuus ei vielä vaarannu tällä määrällä tuulisähkön tuotantoa, mutta toimitusvarmuuden ylläpitäminen vaatii toimenpiteitä niin investointien, teknisen kehityksen kuin markkinoiden pelisääntöjenkin osalta.
– On myös hienoa, että viime syksynä saimme kuulla ensimmäisistä markkinaehtoisista tuulivoimainvestoinneista, hän huomauttaa.
Energiavirasto järjestää tiistaina Helsingissä uusiutuvan energian päivän. Kyseessä on vuosittain tammikuussa pidettävä seminaari, jossa tarkastellaan uusiutuvan energian tuotantoa, kulutusta, toimintaympäristöä, edistämistä ja valvontaa.
