Pääministeri Sanna Marin (sd.) on nostanut toistuvasti esiin Hollannin puhuessaan Suomen talouden kehysmenettelyn uudistamisesta. Marin on sanonut, että ilmastonmuutoksen torjunta tulee vaatimaan suorastaan ”ennätyksellisiä” investointeja julkiseltakin puolelta. Ne tehtäisiin velkarahalla.
– Meidän pitää esittää se kysymys, onko Suomen talouden nykyinen kehysmenettely sellainen, että se mahdollistaa niiden mittavien investointien tekemisen, joita me tarvitsemme seuraavien 10–15 vuoden aikana, pääministeri totesi pari viikkoa sitten Helsingin Sanomien ja Aalto EE:n Taloudenpuolustuskurssin tentissä.
Hollannissa vastaavaa menettelyä pohditaan jo vakavasti. Arvostelijat ovat kuitenkin huomauttaneet, että vertaus ontuu Suomen ja Hollannin erilaisen väestö- ja velkakehityksen vuoksi.
Sanna Marin totesi sunnuntaina Ylen pääministerin haastattelutunnilla, ettei velkaantuminen ole tavoiteltavaa ja jatkoi, että keväällä käydään vaikeat neuvottelut 370 miljoonan euron sopeutustoimista. Marin kuitenkin viittasi myös jälleen Hollantiin, vihreisiin investointeihin ja kehysmenettelyn muuttamiseen.
Kehyksellä tarkoitetaan hallituskauden alussa sovittua menojen ylärajaa, jonka puitteissa hallitus sitoutuu toimimaan.
”Toiset tekee”
– Pääministerikin on huolissaan velkaantumisesta kuten selvä enemmistö suomalaisista. Hyvä. Enää puuttuu vain tieto, milloin ryhdytään riittäviin toimiin huolen hälventämiseksi, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen kommentoi twitterissä.
Ilta-Sanomien viime viikolla julkaiseman kyselyn mukaan kuusi kymmenestä vastustaa valtion kovaa velkaantumista.
Pakarinen muistuttaa, että Suomen julkisen talouden velkasuhde on tänä vuonna 72 prosenttia ja nousee Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n ennusteen mukaan 75 prosenttiin vuonna 2026. Hollannissa vastaavat luvut ovat 58 prosenttia ja 49 prosenttia.
– Toiset tekee, Pakarinen jatkaa.
Aalto yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen jatkaa keskustelussa, ettei tämä noussut ”ilmeisesti ajanpuutteen vuoksi”esiin pääministeri Marinin haastattelussa, kun Hollannin esimerkkiin viitattiin.
– Yllättävän harvoin näissä maavertailuissa ylipäänsä halutaan viitata pidemmän aikavälin kehitykseen. Suomen suorituskyky erottuisi liian hyvin, Sami Pakarinen vastaa.
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n ekonomisti Sanna Kurronen toteaa Pakariselle ajatelleensa samaa.
– Että tietysti Suomen olisi Hollannin tapaan helpompi ottaa lainaa vihreisiin investointeihin, jos ei jatkuvasti otettaisi silkkaa syömävelkaa, hän toteaa.
Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna taas muistuttaa, että Hollannin luottoluokitus on AAA.
LUE MYÖS:
Sanna Marin väläytti uutta velkalinjaa – pysäyttävä kuva
Tuo velkasuhteen ennuste löytyy täältä: https://t.co/8tveW7ob0G
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) October 24, 2021
Yllättävän harvoin näissä maavertailuissa ylipäänsä halutaan viitata pidemmän aikavälin kehitykseen. Suomen suorituskyky erottuisi liian hyvin.
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) October 24, 2021
Tuli sama mieleen. Että tietysti Suomen olisi Hollannin tapaan helpompi ottaa lainaa vihreisiin investointeihin, jos ei jatkuvasti otettaisi silkkaa syömävelkaa.
— Sanna Kurronen (@KurronenS) October 24, 2021
