X
SULJE MAINOS
Mallinnus tuhkarokkoviruksesta. / CDC / Alissa Eckert

Outo ilmiö: Tämä tauti nollaa immuunijärjestelmän

Tuhkarokkoon sairastuminen hävittäisi samalla myös koronavirusta vastaan kehittyneen suojan.

Tuhkarokon on jo pitkään epäilty vaikuttavan ihmisen immuunijärjestelmän toimintaan. Asiasta saatiin selvyys vasta viime vuosikymmenellä, jolloin viruksen osoitettiin aiheuttavan kehon puolustuskyvylle täydellisen ”muistinmenetyksen”.

Kanadalaisen Western-yliopiston professori Mansour Haeryfarin mukaan keho unohtaa tuhkarokkoinfektion jälkeen kaikki koskaan kohtaamansa virukset, bakteerit ja muut patogeenit. Myös aiempien rokotteiden teho häviää pysyvästi.

– Tuhkarokkoviruksen aiheuttama tartunta käytännössä nollaa immuunijärjestelmän, niin kuin se ei olisi kohdannut koskaan minkäänlaisia mikrobeja, Haeryfar sanoo BBC:lle.

Suomessa tauti on harvinainen, sillä tuhkarokkosuojan sisältävä MPR-rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan. Epidemioita on silti todettu viime vuosina myös Euroopassa, jossa vahvistettiin THL:n mukaan vuonna 2018 yhteensä lähes 12 500 tuhkarokkotapausta. Sairastuneita on ollut eniten Ranskassa, Italiassa, Puolassa, Romaniassa ja Bulgariassa.

Tuhkarokkoviruksen uskotaan siirtyneen karjasta ihmisiin noin 2 500 vuotta sitten. Se tarttuu äärimmäisen herkästi hengitysilman välityksellä, ja oireet alkavat yleensä 9–11 vuorokauden päästä altistumisesta.

Yllätyshavainto Japanissa

Vuonna 1995 tehdyn tutkimuksen mukaan infektion seuraukset ovat vakavia, sillä lapsena annetun rokotteen havaittiin vähentävän ihmisen yleistä kuolemanriskiä 30–86 prosenttia myöhempinä vuosina.

Japanilaistutkijat havaitsivat vuonna 2002, että virus ei leviä muiden hengitystieinfektioiden lailla keuhkoista löytyviin soluihin. Se kiinnittyy reseptoriensa avulla immuunijärjestelmän soluihin.

– Kyseessä oli todellinen yllätys verrattuna siihen, mitä oppikirjoissa kerrottiin tuolloin viruksen leviämisestä kehossa, Rotterdamin Erasmus-yliopiston apulaisprofessori Rik de Swart toteaa.

Virus tunkeutuu valkosoluihin, jotka kuljettavat sen imusolmukkeisiin, pernaan ja muihin immuunijärjestelmän rauhasiin. Teorialle saatiin tukea Hollannissa vuonna 2013 sattuneesta epidemiasta. Uskonnollisista syistä rokotteesta kieltäytyneessä yhteisössä kirjattiin 2 600 tautitapausta. Vuosia myöhemmin potilaiden verestä löytyi tuhkarokon tartuttamia T-soluja.

Swart hämmästelee, kuinka virus pystyy samaan aikaan heikentämään immuunijärjestelmän toimintaa ja toisaalta aktivoimaan sitä. Erikoista kyllä, infektio pyyhkii immuunisolujen muistin kaikista muista taudinaiheuttajista paitsi itsestään.

Valkosolut oppivat lopulta tunnistamaan tuhkarokon ja tuhoavat infektion saaneita T-soluja. Strategiaa on pidetty outona viruksen kannalta, sillä elimistö saa elinikäisen suojan tuhkarokkoa vastaan.

Rik de Swartin mukaan HIV:n toimintalogiikka on samankaltainen, sillä se iskee immuunijärjestelmän soluja vastaan.

– Mutta suurena erona on, että HIV tekee tämän vähitellen, joten immuunijärjestelmän toiminta heikkenee ajan myötä.

Vuonna 2015 tehdyn seurantatutkimuksen mukaan immuunimuistin palauttaminen kestäisi noin kolme vuotta. Lasten vastustuskyvyn kehittymisessä kestää suunnilleen yhtä kauan.

Ilmiö on herättänyt huolta koronapandemian myötä, sillä uudet tuhkarokkoepidemiat voivat pyyhkiä samalla väestön rokotesuojan koronaa vastaan. Terveysviranomaiset eivät ole toistaiseksi julkaisseet suosituksia siitä, tulisiko tuhkarokon sairastaneiden uusia rokotteensa.

– Joissain tapauksissa tämä voisi olla tarpeen. Tietääkseni näin ei kuitenkaan toimita missään laajassa mittakaavassa, Grenadan yliopiston professori Miguel Muñoz sanoo.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt