Heikki Pursiaisen mukaan Åbo Akademin johtamisen professori Alf Rehnin haukut hallituksen koulutusleikkauksista keräsivät valtavat sometykkäysmääränsä halvalla.
– Opintotukea vihaisesti, mutta virheellisesti puolustamalla saa 14 000 tykkäystä ja varmaankin runsaasti selkääntaputtelua kampuksella. Pisteitä huolellisesta ja puolueettomasta ajattelusta sen sijaan ei tule, Pursiainen kirjoittaa Imagen Asiaton lehdistökatsaus -blogissa.
Pursiainen on Ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja. Hän on työskennellyt aikaisemmin muun muassa VATT:n erikoistutkijana.
Rehnin päivitys on aiheuttanut runsaasti keskustelua mediassa. Pursiaisen mukaan se rappeutui kuitenkin välittömästi ”puhepuheeksi” – eli puheeksi siitä, mitä professori saa sanoa julkisesti.
– Ketään ei ole kiinnostanut puhua päivityksen sisällöstä tai opintotukiuudistuksesta, Pursiainen kirjoittaa
Hänen mukaansa Alf Rehnin päivityksen sisältö edustaa suosittua, mutta siitä huolimatta täysin virheellistä taloudellista ajattelua.
– Hallitus siis suunnittelee opintotuen muuttamista niin, että yhä suurempi osa siitä koostuisi opintolainasta ja pienempi suorasta tuesta, Pursiainen summaa.
– Hallitusta voi syyttää tunareiksi monesta muusta syystä, mutta tämä opintotukiuudistus on ihan järkevä, hän lataa.
Rehnin opintotuen puolesta esittämät väitteet ovat Heikki Pursiaisen mukaan itse asiassa argumentteja hallituksen uudistuksen puolesta, kun niitä luetaan oikein.
Rehnin pääväite on Pursiaisen mukaan se, että opintotuki on kenties ”tuottavin tuki” suomalaisten tulonsiirtojen joukossa. Rehn itse kuvasi asiaa toteamalla muun muassa, että ”halvat tyypit, jotka maksavat paljon takaisin ovat hyvä asia”.
Julkinen tulonsiirto, kuten opintotuki voi Heikki Pursiaisen mukaan olla tuottava kahdella tavalla. Se voi edistää yhteiskunnallisia tulonjakopyrkimyksiä, eli olla siirto rikkailta köyhille. Vaihtoehtoisesti tulonsiirto voi kannustaa ihmiset tekemään jotakin hyödyllistä, jota he eivät muuten tekisi.
– Rehnin pitää siis näyttää, että opintotuki täyttää vähintään jomman kumman näistä vaatimuksista. Hän käyttää perusteluna väitteelleen omia ja opiskelutovereidensa kokemuksia. Niinpä hänen täytyy osoittaa, että hänelle ja hänen opiskelutovereilleen suunnattu julkinen tuki on perusteltua joko tulonjako- tai kannustinmielessä.
Pursiaisen mukaan professori osoittaa kuitenkin, että asia on päinvastoin.
– Hän kehuu olevansa niin hyvätuloinen, että on maksanut opintotukensa moninkertaisesti veroina takaisin. Rehn toteaa vielä, ettei hän edes kuulu opintotukea saaneessa ystäväpiirinsä suurituloisimpiin.
Heikki Pursiaisen mukaan on täysin selvää, että tulonjakomielessä julkisen rahan antaminen ”Rehnille ja hänen rikkaille ystävilleen” on täysin järjetöntä.
– Koska lähes kaikki muut veronmaksajat ovat heitä köyhempiä, kysymyksessä on varallisuuden siirto köyhemmiltä rikkaille.
Pursiainen muistuttaa, että tuleva rikas voi hoitaa väliaikaisen pienituloisuuden lainalla. Sitä varten lainamarkkinat ovat olemassa. Hänen mukaansa opintotuella ei myöskään ole voinut olla merkittäviä kannustinvaikutuksia Rehnin ja hänen ystäviensä kohdalla.
– Kukaan heistä olisi tuskin jättänyt erittäin korkean tulotason tuottavan koulutuksen hankkimatta, vaikka olisi joutunut lainaamaan tuleviin tuloihin nähden mitättömät opiskelurahat ilmaisen opintotuen sijasta, Pursiainen kirjoittaa.
Hän toteaa, että Rehnin sanomisia ”kaunopuheisempaa puolustusta opintolainaan perustuvalle järjestelmälle on harvoin esitetty”. Rehn muun muassa totesi, että 98 prosenttia opintotuen saajista maksaa saamansa tuet takaisin veroina.
– Ihminen, joka pystyy tulevilla tuloilla maksamaan tukensa takaisin, ei tarvitse ilmaista rahaa. Hän tarvitsee lainan, Pursiainen lataa.
Hänen mukaansa opintotuen muuttaminen lainaksi on sekä tulonjaon että tehokkuuden kannalta viisasta politiikkaa ja asiasta vallitsee taloustieteilijöiden keskuudessa laaja yksimielisyys.
– Toisin kuin monet muut hallituksen suunnitelmat, uudistus perustuu tieteellisen asiantuntijan tekemään lausuntoon. Opintotukiuudistuksessa ei ole kysymys alkeismatematiikasta vaan alkeistaloustieteestä. Ja se ei ole Rehnin, vaan hallituksen puolella.
