– Tiedän puolustusvoimien olevan varautunut sotaan, mutta onko myös koko yhteiskuntamme varautunut sotaan, vai onko kamppailu Suomen olemassaolosta liudentunut ajatuksissamme sopivankokoiseksi kriisiksi ja konfliktiksi, josta Suomi-neidon on helppo suoriutua voittajana, kysyi puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) 226. Maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä.
Hän totesi, että voimassa oleva kokonaisturvallisuuden toimintamalli perustuu siihen, että kaikki hallinnonalat kykenevät toimimaan tehokkaasti myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
– Sen mukaisesti puolustusvoimat antaa virka-apua yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi ja yhteiskunnan muiden toimintojen turvaamiseksi sekä osallistuu pelastustoimintaan. Virka-avun edellytyksiä ja muotoja on tämän hallituskauden aikana uudistettu ja kehitetty.
– Puolustusministeriön hallinnonalan tehtävänä on edellä kuvatussa kokonaisuudessa luoda edellytykset puolustuskyvyn ja sotilaallisen maanpuolustuksen toiminnalle kaikissa tilanteissa. Niin ikään ministeriön tehtävänä on jo asetuksen mukaan ”kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen”. Tehtävänä on siis yhdessä puolustusvoimien kanssa tunnistaa ja määritellä ne maanpuolustustoimet, joilla varaudutaan valtakunnan itsenäisyyttä, alueellista koskemattomuutta ja kansalaisten elinmahdollisuuksia vaarantavien sotilaallisten uhkien torjumiseen, Niinistö sanoi.
Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaan sotilaallista maanpuolustusta tuetaan suunnitelmallisesti muun yhteiskunnan voimavaroilla.
– Lähtökohtana on, että tämä ei saisi vaarantaa muun yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen jatkuvuutta. Näin ollen meidän on kysyttävä itseltämme: Mitkä yhteiskunnan voimavarat ovat nyky-yhteiskunnassa realistisesti saatavilla sotilaallisen maanpuolustuksen tueksi poikkeusoloissa ilman, että muut elintärkeät toiminnot vaarantuvat, Niinistö kysyi?
Hän pohti, vastaavatko valmiuslaki ja puolustustilalaki toimintaympäristöämme ja yhteiskuntaamme? Digitalisaatio, tekoäly ja monet muut teknologian kehityssuunnat muuttavat yhteiskuntaa.
Jussi Niinistön mukaan Ruotsissa on tavoitteena, että sotatilassa sotilaallinen maanpuolustus ja ns. siviilipuolustus toimivat yhtenä kokonaisuutena.
– Sotilaallisen puolustuksen katsotaan riippuvan viime kädessä siitä, miten muu yhteiskunta kykenee korotetun valmiuden ja sodan aikana tukemaan puolustusvoimia. Lähtökohtana ovat siis sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeet.
Kokonaismaanpuolustus 2.0
Niinistö totesi, että kokonaisturvallisuuden toimintamalli muodostaa varautumisen kivijalan.
– Se on yhteistoimintamalli, jossa suunnitellaan, harjoitellaan ja toimitaan yhdessä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa. Mutta tämä ei vielä riitä. Sen lisäksi tarvitaan muita puolustushallinnon toimin valmisteltuja järjestelyitä, kuten kumppanuuksia ja sotataloussopimuksia elinkeinoelämän kanssa sekä kansallisia ja kansainvälisiä sotilaalliseen huoltovarmuuteen liittyviä sopimuksia ja järjestelyjä. Näiden perusteella puolustusvoimien kriittisten järjestelmien käytettävyys kyetään varmistamaan poikkeusoloissa.
Niinistö huomautti, että kansallisessa lainsäädännössä ja yhteiskuntapolitiikassa on huomioitava myös sotilaallisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset.
– Lainsäädäntömme on huomioitava sodankäynnin ja turvallisuusympäristön muutoksesta nousevat tarpeet. Näin esimerkiksi lainsäädäntöämme täydennettiin tunnuksettomien sotilaiden, niin sanottujen vihreiden miesten, osalta. Niin ikään hallituksen paikkatietopoliittisessa selonteossa otettiin digitaalisten palvelujen edistämisen lisäksi myös kansallisen turvallisuuden näkökohdat huomioon.
Jussi Niinistön mielestä turvallisuusympäristön haasteiden, digitalisaation ja yhteiskunnan muuttumisen myötä on nyt oikea aika tarkastella perinteistä kokonaismaanpuolustuksen konseptia uusin silmin.
– Puolustushallinnon paikka ja tehtävät on selvennettävä osana kokonaisturvallisuutta, mutta erityisesti maanpuolustusta tukevien yhteiskunnan toimien näkökulmasta. Nyt on oikea aika tehdä kokonaismaanpuolustuksen inventaario omista tarpeista ja kyvyistä suhteessa yhteiskunnan kykyihin tukea sotilaallista maanpuolustusta. Näin digiaikana kai pitäisi puhua kokonaismaanpuolustus 2.0:sta, hän sanoi.
Jussi Niinistö huomautti, että istuva hallitus on käynnistänyt toistakymmentä lakihanketta, joilla edistetään kansallista turvallisuutta.
Näistä hän nosti esille kaksi ajankohtaista lainsäädäntöhanketta: kaksoiskansalaisuuslakiesityksen sekä ulkomaalaisten kiinteistöjen omistamista ohjaavan lakihankkeen. Ministerin mukaan esitetyt lainsäädännön kehittämistoimenpiteet muodostavat kokonaisuuden, jolla viranomaisen puuttumismahdollisuuksia erilaisissa tilanteissa parannetaan.
