X
SULJE MAINOS
Värjätty elektronimikroskoopin kuva koronaviruksista solussa. NIH Image Gallery Wiki Commons

Kari Häkämies: Oikeus vaarantaa toisen henki

Jokaisesta vaikeasta asiasta voi kuitenkin myös oppia.

Lääkintöneuvos Heikki Pälve onnistui sohaisemaan muurahaispesään ehdottaessaan, että ihmiset, jotka kieltäytyvät koronarokotteesta maksaisivat itse hoitokustannuksensa sairastuttuaan. Seurauksena oli tavanomainen mylläkkä. Ensimmäisenä lausuntoautomaateiksi ehtivät tietenkin ne tieteisoppineet, jotka muistuttivat Pälvettä siitä, että kyse on yksilön vapaudesta ja ehdotus on mahdoton. ”Ehdotuksen osalta keskustelua ei ole syytä jatkaa. Yhtä lailla voimme rajata hoidon ulkopuolelle vaikkapa lihavat tai lasketellessa itsensä loukanneet”, kommentoi viime vuoden aikana usein julkisuudessa ollut ”tylpän pykälän” käsitteen luonut oikeustieteen tohtori.

En jaksa itse uskoa, että Pälve korkean luokan terveydenhuollon ammattilaisena ja myös pitkäaikaisena paikallispoliitikkona, halusi sanatarkasti tarkoittaa mitä kirjoitti. Otaksun, että kokeneen asiantuntijan pyrkimyksenä oli herättää keskustelu siitä, missä menee yksittäisen ihmisen vastuun raja. Eli kuinka paljon on mahdollista loukata jonkun oikeuden käyttämisellä muita ihmisiä, jopa vaarantaa heidän terveytensä ja vielä yhteiskunnan maksamana. Kysymys ei ole vähäpätöinen ja sitä on syytä pohtia.

Olen aina kadehtinut eri tieteenalojen päivystäviä dosentteja, jotka voivat esittää suorasukaisia laintulkintoja välittämättä kustannuksista. Aivan selvää on, että tehohoitoon joutuneilla koropotilailla ja kieltäytymisillä rokotteista on selvä yhteys. Tilanne on yhä enemmän ajautumassa siihen, että sairaalat joutuvat keskittämään lääkäri- ja hoitajaresurssit koronan hoitoon, jonka seurauksena moni ihminen jää vaille hoitoa kenties myös vakavissa sairauksissa. Ja onko todella niin, että yhteiskunta ei voi tällaisessa tilanteessa reagoida mitenkään?

Olemme viime vuodet saaneet huomata, että Suomen perustuslain ja perusoikeuksien tulkinta on vain muutaman oikeusoppineen mielipiteen varassa. Olin itsekin perustuslakipakettia valmistelemassa ja joudun aika ajoin hämmästelemään, että aivanko totta tuota ja tuota tarkoitettiin. Pahimmillaan kyse on ollut poliittisen päättäjän käsien sitomisesta tavalla, jossa eduskunnan perustuslakivaliokunnalla ja täysistunnolla ei ole kuin yksi vaihtoehto mistä valita.

On tietenkin mahdotonta ajatella, että yksittäiset ihmiset maksaisivat erikoissairaanhoidon kustannukset henkilökohtaisesti tilanteessa, jossa he ovat joutuneet hoitoon, koska ovat kieltäytyneet rokotteista. Mutta yhteiskunnalla täytyy olla keinoja estää tällaisten ihmisten vapaa osallistuminen työntekoon, baarijuhlintaan, liikuntatilaisuuksiin jne. muiden ihmisten terveys vaarantaen.

Korona on ollut kova koettelemus. Jokaisesta vaikeasta asiasta voi kuitenkin myös oppia. Itse löydän kaksi asiaa: meille on syytä vastaisuuden varalle perustaa tasavallan presidentin ehdottama laajoin valtuuksin toimiva asiantuntijaelin, erilaisten vapauksien suhteesta toisiinsa on käytävä poliittisen tason keskustelu ja on ryhdyttävä myös lainsäädäntötoimiin.

Korona puhjettua maan hallitus alkoi johtaa toimia myös operatiivisesti. Sellaisesta pitää päästä pois. Tietenkin hallituksen pitää vetää linjat, mutta käytännön työtä pitää johtaa niiden, joilla on kokemusta. Nyt oli aivan liian monta kokkia.

Heikki Pälvettä pitää onnitella rohkeasta avauksesta. Toivottavasti keskustelun seurauksena ryhdytään toimiin, jotka estävät perusvapauden nimissä toisten ihmisten terveyden vaarantamisen ja vielä veronmaksajan rahalla. Minusta niin pitäisi olla itsestään selvästi.

Kari Häkämies

Kari Häkämies

Kari Häkämies on Varsinais-Suomen maakuntajohtaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt