Kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydmanin mukaan pakolaissopimusten myöhemmät tulkinnat ovat irtautuneet niiden alkuperäisestä tarkoituksesta. Hän kehottaa neuvottelemaan sopimukset kokonaan uusiksi, jotta ne vastaisivat nykyistä todellisuutta.
– Kun turvapaikanhakuoikeudesta aikanaan sovittiin Geneven pakolaissopimuksessa, se laadittiin ennen kaikkea henkilökohtaisen syyn vuoksi vainottujen turvaksi. Toisekseen sillä haluttiin ehkäistä vielä tuoreehkossa muistissa ollut tilanne, jossa maa toisensa jälkeen oli sulkenut rajat holokaustia pakenemaan pyrkineiltä juutalaisilta. Sopimuksen laatijat ajattelivat luonnostaan, että turvaa haettaisiin lähimmästä turvaisasta paikasta, käytännössä siis naapurimaista, Wille Rydman kirjoittaa Facebookissa.
Hän huomauttaa, että Geneven sopimuksen laatijat eivät ennakoineet sopimuksen muuttuvan miljoonien ihmisten yleiseksi siirtolaisuuskanavaksi.
– Tuskinpa ajateltiin sellaistakaan, että tällaiset joukoittaiset kansainvaellukset kohdistuisivat tuhansien kilometrien päähän tulijoiden kotiseuduilta. Sitäkään sotien jälkeisinä vuosina tuskin olisi voitu kuvitella, että joskus 2000-luvulla osa poliitikoista keksisi kuvitella tällaisen yhteiskuntien eheyttä vakavasti horjuttavan muuttoliikkeen joksikin yleiseksi ihmisoikeudeksi, Rydman sanoo.
Kansanedustaja painottaa, että kansainvälisen järjestyksen on syytä perustua yhteisesti sovituille säännöille. Jos vanhentuneita sopimuksia ei pystytä uudistamaan, tulevat yhä useammat maat laittamaan asioita kuntoon kansallisin toimenpitein.
Tanska vetää tiukkaa linjaa
Wille Rydman viittaa Tanskan parlamentin päätökseen hyväksyä lakiesitys, joka mahdollistaa turvapaikanhakijoiden siirtämisen Euroopan ulkopuolisiin keskuksiin.
– Huomionarvoista on se, että Tanska laatii monella tapaa Euroopan tiukinta turvapaikkalainsäädäntöä nimenomaisesti demaripääministerin johdolla. Tanskassa vallitsee laaja poliittinen yhteisymmärrys siitä, että nykymuotoisen turvapaikanhaun verukkeella tapahtuvan maahanmuuton on loputtava. On loputtava, koska on pakko.
– Muutoin holtittomat kansainvaellukset romahduttavat maan sekä taloudellisesti, kulttuurisesti että sosiaalisesti.
Hän pelkää Suomen havahtuvan asiaan vasta liian myöhään.
– Ja sitten on tietysti Suomi, jossa on aina tapana alkaa jälkijunassa harjoittaa innolla juuri sellaista politiikkaa, joka jokseenkin kaikissa muissa maissa on jo huomattu silkaksi hönöilyksi, Wille Rydman sanoo.
