Alle 30-vuotiaita ehdokkaita on aluevaaleissa ehdolla vain 7,6 prosenttia kaikista ehdokkaista, kertoo Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi.
Eniten nuoria ehdokkaita määrällisesti asetti kokoomus ja prosentuaalisesti vihreät. Allianssi on huolissaan nuorten ehdokkaiden määrästä ja patistaa puolueita skarppaamaan tulevissa eduskuntavaaleissa.
Nuoria eli 18–29-vuotiaita ehdokkaita asetettiin nyt ensimmäisissä aluevaaleissa yhteensä 807 eli nuorten osuus kaikista ehdokkaista on vain 7,6 prosenttia. Tämä on vain noin puolet siitä, mikä vastaavan ikäryhmän osuus on koko väestöstä, eli 14,1 prosenttia.
Toisin on esimerkiksi 50–59-vuotiaissa, joita on 23,93 prosenttia ehdokkaista siinä, missä heidän osuutensa koko väestöstä on vain 12,92 prosenttia.
– On demokratian kannalta huolestuttavaa, miten aliedustettuna nuoret ovat puolueiden ehdokasasettelussa. Ehdokasasettelu heijastuu väistämättä siihen, keitä tulee valituksi. Eri ikäisillä on erilaisia tarpeita, ja jotta nuorten kokemukset tunnistetaan, tarvitaan nuoria valtuutettuja ja siten myös nuoria ehdokkaita, sanoo Allianssin nuorten osallisuuden asiantuntija Silja Uusikangas.
Määrällisesti eniten, 161 ehdokasta, nuoria ehdolle asetti kokoomus. Seuraavaksi ylsivät vihreät 141 ja keskusta 107 ehdokkaalla. Määrällisesti vähiten nuoria ehdokkaita eduskuntapuolueista asetti Liike Nyt, vain 25 ehdokasta.
Prosentuaalisesti puolueiden ehdokasmäärästä eniten nuoria ehdokkaita löytyi vihreiltä (13 %) ja vähiten perussuomalaisilta (4 %). Erityisesti perussuomalaisten ehdolle asettamien nuorten määrä on yllättävä, sillä puolue on yksi nuorten suosiossa olevista puolueista.
Huolestuttavaa on, että nuorten ehdokkaiden määrä on laskenut edelleen edeltävistä vaaleista. Kuntavaalien 2021 ehdokkaista 8,5 prosenttia oli alle 30-vuotiaita nuoria. Eduskuntavaaleissa 2019 oli 18–29-vuotiaita ehdokkaita 10,5 prosenttia, ja saman vuoden eurovaaleissa alle 30-vuotiaita oli 11,5 prosenttia kaikista ehdokkaista.
Nuorten ehdokkaiden ollessa vähissä on nuorten osallistumiseen ja kuulemiseen hyvinvointialueilla on panostettava erityisen huolellisesti.
Yksi ensimmäisistä asioista on varmistaa, että nuorisovaltuustojen rooli ja muut nuorten osallistumismahdollisuudet turvataan maaliskuussa käsittelyyn tulevissa hyvinvointialueiden hallintosäännöissä.
