Venäjällä muisteltiin lokakuun lopulla miljoonia neuvostoajan kommunistihallinnon vaatimia kuolonuhreja. Vuosittaisena muistopäivänä on perinteisesti kokoonnuttu entisen KGB:n päämajan edustalle Moskovassa, mutta tänä vuonna koronaviruspandemia pakotti siirtämään tapahtuman verkkoon.
– Muistotapahtumaa koordinoiva kansalaisjärjestö Memorial julkaisi lausunnon, jonka mukaan ”totalitaarinen valtio ei vain tappanut ihmisiä – se myös halusi pyyhkiä heidän nimensä historiasta. Herjattujen ja murhattujen ihmisten muiston palauttaminen merkitsee diktatuurin hylkäämistä ja askelta kohti vapautta”, Venäjän johtaviin oppositiopoliitikkoihin lukeutuva Vladimir Kara-Murza kertoo Washington Postissa.
Putinin hallintoa avoimesti arvostellut Kara-Murza joutui myrkytysyrityksen uhriksi vuonna 2015 ja uudelleen vuonna 2017.
Vaikka osa venäläisistä pyrkii aktiivisesti vaalimaan neuvostojärjestelmän uhrien muistoa, toiset leimaavat sen hänen mukaansa tarpeettomaksi ja jopa vahingolliseksi selittäen, että heillä on ”erilainen näkemys” neuvostoajan historiasta.
– Vladimir Putinin tultua kaksi vuosikymmentä sitten Kremliin Venäjän hallitus on toteuttanut hiljaista mutta päättäväistä neuvostoajan kunnianpalautusta. Putinin ensimmäisiä virkatoimia oli [Josif] Stalinin ajan kansallishymnin palauttaminen käyttöön. Hänen opetusministeriönsä hyväksymä oppikirja oikeutti Stalinin vainoja sillä, että ne loivat ”uuden hallintoluokan, joka soveltui modernisaation päämääriin”, hän toteaa.
Kun Putin nousi valtaan, Venäjällä ei Kara-Murzan mukaan ollut pystyssä ensimmäistäkään Josif Stalinin muistomerkkiä – nykyisin niitä on toistasataa.
”Vääristelijä on Vladimir Putin itse”
Lokakuussa Putin otti Kara-Murzan mukaan jälleen uuden askelen estääkseen neuvostojohtajiin kohdistuvan arvostelun.
– Hän asettui Kremlin kulttuuri- ja taideneuvoston kokouksessa tukemaan Stalinin Neuvostoliiton ja [Adolf] Hitlerin Saksan vertaamisen kriminalisointia. Putinin mielestä niiden rinnastaminen olisi ”historian uudelleen kirjoittamista”, Kara-Murza sanoo.
– Kun otetaan huomioon Stalinin ja Hitlerin diktatuurien hyvin dokumentoidut yhtäläisyydet – ja niiden kaksi vuotta kestänyt yhteistoiminta vuonna 1939 solmitun ja Neuvostoliiton parlamentin 1989 virallisesti tuomitseman Molotov-Ribbentrop-sopimuksen pohjalta – ainoa, joka kirjoittaa historiaa uusiksi on Putin itse, hän toteaa.
Samaan aikaan, kun virallinen Venäjä rakentaa uudelleen Stalinin sanakarimyyttiä, eri puolilla Venäjää tapahtuu Kara-Murzan mukaan pieniä, mutta symbolisesti merkityksellisiä liikkeitä päinvastaiseen suuntaan.
– Noin 130 kilometrin päässä Moskovasta sijaitsevan historiallisen Tarusan kaupungin paikallisneuvosto päätti viime kuussa yksimielisesti poistaa kommunistijohtajien – muun muassa Vladimir Leninin, Jakov Sverdlovin ja Moisei Uritskin – mukaan annetut kadunnimet ja palauttaa historiallisen, vuotta 1917 edeltäneen nimistön, hän kertoo.
– Yhteiskuntamme tulee toipumaan. Se tulee paranemaan. Yhteiskunnan tervettä osaa on mahdotonta tuhota. Niin kauan kuin on jäljellä yksikin ihminen, joka on valmis puhumaan vapaudesta, vapaudella on tilaisuutensa, hän toteaa toista oppositiopoliitikkoa Lev Shlosbergiä lainaten.
