Emil Kastehelmen, 26, ja Aleksi Rikkisen, 27, kartoitus käsitti lähes 6[nbsp]000 aiemmin tutkimatonta sotahistoriallista kohdetta ilmakuvien, laserkeilausaineiston ja paikallisilta saatujen tietojen avulla.
Tutkimusprojektin tuloksena syntyi ainutlaatuinen, laaja ja kattava paikkatieto- sekä kuva-aineisto saksalaisesta toisen maailmansodan linnoituskokonaisuudesta Lapissa.
Käsivarren Lapissa sijaitsevaa puolustuslinjaa käytettiin Lapin sodassa syksystä 1944 tammikuuhun 1945, jolloin linjalla oli ryhmittyneenä yli 14[nbsp]000 saksalaissotilasta.
Viimeisenä sotajoulunaan saksalaisilla oli vastassaan noin tuhannen miehen vahvuinen suomalaisten taisteluosasto.
Syvällä erämaassa
Monet linnoitteista ovat säilyneet kaukaisissa ja arktisissa olosuhteissa poikkeuksellisen koskemattomina ja hyväkuntoisina.
Korsujen, juoksuhautojen ja muiden asemien lisäksi maastosta löytyi runsaasti merkkejä saksalaissotilaiden elämästä. Erilaiset esineet aina ruokatölkeistä kamiinoihin olivat tuttu näky. Hylsyt, ammuslaatikot ja lentopommien jäänteet kertoivat sodasta vielä vuosikymmeniä sen päättymisen jälkeen.
– Tutkimus toteutettiin suurimmaksi osaksi haastavissa erämaaolosuhteissa. Useissa kartoitetuissa kohteissa ei todennäköisesti oltu käyty sitten toisen maailmansodan, kertoo Rikkinen.
Sturmbockin rakennustöissä käytettiin saksalaisen työvoiman lisäksi runsaasti sotavankeja. Tutkimuksissa alueelta löytyi useita aiemmin tutkimattomia Sturmbockin rakennusvaiheen vankileiriä.
Viitteitä löytyi myös mahdollisesta joukkohaudasta.
– Löydöt voivat valottaa kysymystä siitä, mitä Sturmbockia rakentaneille sotavangeille kävi. Aihetta ei tunneta juurikaan, sillä suuri osa saksalaisista sotavankityötä koskevista dokumenteista on kateissa tai tuhoutunut, sanoo Kastehelmi.
Unohdetut tukikohdat
Eräs tutkimuksen keskeisimmistä tuloksista oli Eisbär-puolustuslinjan paljastuminen Suomen ja Norjan rajaseudulta. Sturmbockin sivustansuojaksi rakennettu, ympäripuolustettavista tukikohdista koostuva linja jatkuu Suomen Hirvasvuopiosta aina Norjan Kautokeinoon asti.
Historiankirjoituksen lähes kokonaan unohtaman Eisbärin Suomen puoleiset osat kartoitettiin alkuperäisten saksalaisten arkistoaineistojen ja paikallisten antamien tietojen avulla.
– Tutkimustemme perusteella voimme sanoa, että Suomessa sijaitsevat muiden nykyään tunnettujen puolustuslinjojen lisäksi myös Eisbär-linjan länsiosat, kertoo Kastehelmi.
Tutkimusta ja vankileireihin sekä joukkohautoihin liittyviä löytöjä seurataan NTRNZ Median tuottamassa kansainvälisessä Untold Arctic Wars-dokumenttisarjassa. Sarja nähdään Suomessa sekä Pohjoismaissa vuonna 2022.
Avoimella datalla merkittävä rooli
Suurin osa sotahistoriallisista kohteista löydettiin Maanmittauslaitoksen avoimia ilmakuva- ja laserkeilausaineistoja hyödyntämällä.
Laserkeilauksen avulla kartoitettavasta kohteesta voi tuottaa tarkkaa kolmiulotteista aineistoa. Menetelmällä voidaan lävistää maanpintaa peittävä kasvillisuus, jolloin pinnanmuodoista saadaan tarkka digitaalinen malli. Laserkeilauksella voidaan siis löytää tutkimusalueelta paljon sellaisia kohteita, joita ei ilmakuvista voi havaita.
– Sturmbock -linjan tutkimus on mahtava esimerkki siitä, mitä avoimella datalla ja innovatiivisella tutkimusotteella voidaan toteuttaa. Uuden kansallisen laserkeilausohjelman myötä aineistojen tarkkuus kymmenkertaistuu. Jää nähtäväksi, mitä kaikkea sen avulla saadaankaan aikaan, sanoo kartastopäällikkö Heli Laaksonen Maanmittauslaitokselta.
– Ilman Maanmittauslaitoksen avointa dataa tutkimus olisi ollut mahdoton toteuttaa, etenkin kahden hengen tiimille näin valtavalla tutkimusalueella, Kastehelmi sanoo.
Uusi ikkuna sotahistoriaan
Tutkimuksen tuloksia julkaistaan projektin verkkosivuilla sekä sosiaalisessa mediassa. Aineisto tarjoaa poikkeuksellisen mahdollisuuden Lapin sodan kulttuuriperinnön virtuaaliseen tarkasteluun.
Projektin toteuttajien tavoitteena onkin helpottaa sotahistoriaan tutustumista sekä innostaa uusia yleisöjä ja etenkin nuoria sotahistorian piiriin. Lisäksi tutkimus edesauttaa linnoitteiden suojelua sekä jatkotutkimusta.
– Maastoaineiston lisäksi julkaisemme verkkosivuillamme myös aiemmin tuntematonta lähdemateriaalia, jota olemme löytäneet Suomen lisäksi Saksasta, Venäjältä ja jopa Skotlannista, sanoo Rikkinen.
Tutkimusprojektia ovat rahoittaneet Maanpuolustuksen kannatussäätiö, Sotavahinkosäätiö, Kaatuneiden muistosäätiö sekä Jalkaväen säätiö.
