Suomessa kansa johtaa nyt Nato-keskustelua. Venäjän sota Ukrainassa käänsi suomalaisten päät ja jäsenyyden kannatus on nyt ennätyskorkealla. Samalla valtiojohdon painoarvo asiassa näyttäisi suorastaan romahtaneen.
EVAn tuoreessa kyselytutkimuksessa Nato-jäsenyyttä kannattaa nyt 60 prosenttia suomalaisista. Jos ylin valtiojohto puoltaisi jäsenyyttä, kannatus nousisi 67 prosenttiin. Valtiojohdon myönteinen näkemys kasvattaisi siis kannatusta vain seitsemällä prosenttiyksiköllä.
Lisäksi EVAn kyselyn mukaan lähes puolet suomalaisista (48 prosenttia) kannattaisi Nato-jäsenyyttä siinäkin tapauksessa, että ylin valtiojohto ei tällä kannalla olisi.
Tulokset ovat mullistavia verrattuna aiempiin. Vielä tammikuussa 2022 MTV Uutisten kyselyssä Nato-jäsenyyttä kannatti 30 prosenttia ja valtiojohdon myönteinen kanta nostaisi kannatuksen 50 prosenttiin.
Valtiojohdon Nato-kannan painoarvo on tuoreessa EVAn kyselyssä myös vähäisempi, mitä se oli vielä Ylen viime viikolla julkaisemassa mittauksessa. Siinä Nato-jäsenyyttä kannatti 62 prosenttia suomalaisista ja valtiojohdon myönteinen kanta nostaisi osuuden 74 prosenttiin.
Se, miten valtiojohdon painoarvo Nato-ratkaisussa on kansalaisten silmissä laskenut, on kiintoisaa tilanteessa, jossa Venäjän Ukrainassa käynnistämä sota on romahduttanut turvallisuuspolitiikan peruspilarit ennennäkemättömällä tavalla. Suomi on isojen – ja aidosti vaikeiden ratkaisujen edessä.
Kansalaisten voi olla vaikea ymmärtää, ettei Suomen merkittävin turvallisuuspoliittinen ratkaisu synny sormia napsauttamalla. Kulisseissa tapahtuu eikä kaikesta voi viestiä avoimesti julkisuuteen.
Toisaalta kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marinkin (sd.) ovat varoneet Nato-kantojaan tai viestineet asioista epäselvästi, on tämä herättänyt ymmärrettävästi epävarmuutta kansalaisten silmissä siitä, ollaanko tässä ratkaisuja tekemässä.
Kansalaiset haluavat kyllä, että Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä päättävät poliitikot. Tämä ilmenee, miten neuvoa-antavan kansanäänestyksen suosio on käytännössä romahtanut – myös kansan silmissä.
Suomessa oletettiin pitkään, että poliitikkojen – etenkin ylimmän valtiojohton – vetovastuu olisi se, mikä saisi Nato-jäsenyyttä vastustavien päät kääntymään. Toisin kävi. Tarvittiin järkytys. Venäjän kylmäpäinen sota Ukrainassa oli se, mikä sai kansalaisten silmät avautumaan.
Poliitikot ovat liian pitkään pystyneet piiloutumaan kansalaisten selän taa Nato-kysymyksessä. Selvityksiä jäsenyyden haitoista ja hyödyistä on tehty, mutta ratkaisuja ei ole uskallettu tehdä. Nyt tämä ei ole enää mahdollista.
Samalla pitää ymmärtää, ettei Suomen turvallisuuspoliittisia kysymyksiä voi eikä saa ratkaista huutoäänestyksillä – suuntaan jos toiseenkaan. Tavallisilla kansalaisilla ei ole myöskään pääsyä turvallisuuspolitiikan kannalta merkittävien ja herkkien tietojen äärelle – ja hyvä niin.
On kuitenkin erinomaista, että kansa asettaa painetta poliitikoille Nato-kysymyksessä eikä asetu tässä poikkiteloin. EVAn kyselyssä lähes puolet (41 prosenttia) katsoo myös, että ratkaisu Nato-hakemuksen suhteen pitäisi tehdä jo lähikuukausina.
Kukaan ei hoe enää vanhaa mantraa, etteikö kysymys Nato-jäsenyydestä olisi ajankohtainen.
Kirjoittaja Satu Schauman on Verkkouutisten politiikan toimittaja.
