Venäjän ulkomaiset varat lisääntyivät kuluvan vuoden tammi-huhtikuussa 32,2 miljardia dollaria, raportoi maan keskuspankki. Se on 9,5 miljardia dollaria enemmän kuin vuotta aiemmin.
Keskuspankki selittää hyppäystä lisääntyneellä viiveellä ulkomaisen taloudellisen toiminnan laskentatoimessa; yksinkertaistettuna: vientiyhtiöiden vientitulojen siirto venäläisten pankkien tileille on vaikeutunut.
Tilitysvaikeudet Venäjälle kasvoivat tänä vuonna sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Joe Biden allekirjoitti joulukuun 2023 lopussa lain, joka mahdollistaa toissijaisten pakotteiden asettamisen sellaisille pankeille, jotka auttavat Venäjää välttämään pakotteita. Jopa Venäjälle ”ystävällisten” maiden pankit ovat lisänneet niiden kautta kulkevan maksuliikenteen valvontaa. Sitä käsitellään usein manuaalisesti, ja pankit pyytävät maksuista paljon lisätietoa, jota ei vaadittu aikaisemmin.
Viiveet ovat nyt jo lähempänä kahta kuukautta. Suomessakin toimivan Norilsk Nickelin ja monen muun yhtiön pääomistajan Vladimir Potaninin mukaan maksut ovat nyt suurin pullonkaula jopa ystävällisten hallintojen johtamissa maissa estämässä Venäjän vienti- ja tuontiyrityksiä toimimasta normaalisti.
Ruplan vaihtokurssin heikkeneminen maalis-huhtikuussa heijasti vuoden alkupuolen viennin laskua, kun tammi-helmikuun voitot alkoivat saapua markkinoille. Vaihtokurssin arvo ei enää heijasta viennin ajantasaista tilannetta, vaan sitä, millainen se oli yhdestä kahteen kuukautta aiemmin.
Maaliskuussa Venäjän vienti kasvoi 41,7 miljardiin dollariin verrattuna helmikuun 30,8 miljardiin dollariin ja huhtikuussa se oli keskuspankin arvion mukaan 32,5 miljardia dollaria. Ulkomaiset varat lisääntyivät eniten maaliskuussa (17,7 miljardia dollaria). Kuitenkin 29 suurimman vientiyhtiön nettomyynti oli maalis- ja huhtikuussa suunnilleen sama (eroa kaksi prosenttia) noin 13,2 miljardia dollaria.
Maaliskuussa näiden yhtiöiden nettomyynti kasvoi 16 prosenttia, kun vienti kasvoi 35 prosenttia. Keskuspankki ei kuitenkaan ekonomisti Dmitri Polevoyn mukaan paljasta raportissaan yhtiöiden ulkomaisella valuutalla myynnin osuutta enää maaliskuussa. Helmikuussa se oli matalin sitten lokakuun, 82 prosenttia.