Viimeisten viikkojen aikana Yhdysvalloissa julkaistu hyvin suuri määrä mielipidetiedusteluja kertoo näennäisen yksioikoista tarinaa: demokraattien Joe Biden johtaa presidenttikilpaa selvin numeroin. Hän johtaa sekä valtakunnantasolla että useimmissa viime vaalit ratkaisseissa vaa’ankieliosavaltioissa.
Tilanne näyttäisi käyvän presidentti Donald Trumpin kannalta varsin haastavaksi. Aiempien lähimenneisyyden istuvien presidenttien ei ole onnistunut kääntää tämän vaiheen näin huonoja kannatuslukuja enää vaalivoitoksi. Aika käy Trumpiltakin vähiin, onhan vaaleihin enää vain nelisen kuukautta.
Trump ei voi voittaa toista kautta, ellei hänen onnistu hankkia enemmistön tukea käytännöllisesti katsoen kaikissa vaa’ankieliosavaltioissa – ja sen lisäksi äänten enemmistöä miltei kaikissa muissa kuin itä- ja länsirannikoiden suurissa demokraattivaltaisissa osavaltioissa.
Demografisista syistä demokraatit saavat automaattisesti näiden suurten osavaltioiden huomattavat valitsijamies- ja naismäärät. Republikaanien voitto edellyttää siis lähes kaikkien niiden väliin jäävien sydänmaiden osavaltioiden valitsijamiehiä – ja naisia. Vaalimatematiikka on näin yksinkertaista.
Mutta New York Timesin 25.6 julkaisemassa uusimmassa tutkimuksessa Biden johtaa vaa’ankieliosavaltio Michiganissa 11 prosenttiyksiköllä, Wisconsinissa niin ikään yhdellätoista, Pennsylvaniassa kymmenellä ja Floridassa kuudella. Fox Newsin 18.6 tekemän kyselyn mukaan Biden johtaa jopa perinteisesti varmoissa republikaaniosavaltioissa Texasissa ja Georgiassa, ensin mainitussa yhdellä ja jälkimmäisessä kahdella prosenttiyksiköllä.
Valtakunnantason kyselyissä erotusta on ehdokkaiden välillä kahdeksasta jopa neljääntoista yksikköä, poikkeuksetta Joe Bidenin eduksi.
Luvut vaikuttaisivat yksiselitteisiltä – mutta sitä ne eivät ole. Jos mainittuja ja muita tutkimuksia näet tarkastellaan yksityiskohtaisesti (myös pienellä kirjoitettu teksti sivun alalaidassa), huomataan joukko monimutkaistavia olennaisia seikkoja, jotka pintapuolisessa otsikkouutisoinnissa jäävät sanomatta.
Ensinnäkin viimeaikaisten tutkimusten virhemarginaali on epätavallisen suuri (kuudesta jopa kahdeksaan prosenttiyksikköä). Toiseksi on niiden otannassa etnisten vähemmistöjen suurta yliedistusta ja vieläkin huomattavampaa Trumpia eniten kannattavien ja myös aktiivisimmin äänestävien herätyskristillisten aliedustusta.
Vuoden 2016 vaaleissa tutkimuslaitokset kahta lukuunottamatta antoivat vääriksi osoittautuneita ennustuksia, koska niiden tutkimusmetodeilla ei pystytty tavoittamaan Trumpin kannattajia. Metodeja ei ole muutettu, joten kyselyihin tulee siksikin suhtautua suurella varauksella.
Yksi esimerkki: New York Timesin kysely antaa Bidenille 11 prosentin etumatkan kriittisen tärkeässä Michiganissa. Mutta viime vaaleissa ainoa oikeaksi osoittautuneita ennusteita tuossa osavaltiossa antanut tutkimuslaitos, Trafalgar Group, kertookin Bidenin etumatkan olevan siellä vain yksi prosenttiyksikkö. Metodeilla, otannalla ja tavoittavuudella on väliä.
Kaikki metodologisestikin kyseenalaiset tutkimukset kertovat silti yhdestä asiasta samaa tarinaa. Kaikkien niiden mukaan Trumpin kannattajat ovat sekä omasta ehdokkaastaan selvästi innostuneempia ja varmemmin äänestämään lähteviä kuin Bidenin kannattajat.
CNN-uutiskanavan 8.6 julkaiseman kyselyn mukaan Trumpin kannattajista peräti 73 prosenttia on innostuneita ja aikoo varmasti äänestää, Bidenin tukijoista vain 53 prosenttia. Fox Newsin kyselyssä 62 prosenttia Trumpin kannattajista on innostuneita äänestämään, mutta Bidenin tukijoista vaivaiset 31 prosenttia.
Olennaista on niin ikään huomata NPR/PBS/Maristin kyselyn tiedot siitä, kuinka liberaalien suurkaupunkien asukkaista Trumpin takana on (odotetusti) vain neljännes äänestäjistä, mutta konservatiivisissa pikkukaupungeissa häntä tukee edelleenkin 52 prosenttia ja maaseudulla peräti 60 prosenttia. Herätyskristityistä Trumpia kannattaa valtaisat 76 prosenttia, ja latinoidenkin parissa hänen kannatuksensa on noussut noin kuudella prosenttiyksiköllä sitten vuoden 2016.
Viimeistä lukuun ottamatta nämä ovat sydänmaiden vaa’ankieliosavaltioijen ratkaisevia äänestäjäryhmiä. Jos nämä ryhmät aktivoituvat äänestämään, Trumpin tulevaisuus näyttää lupaavalta. Jos ne eivät aktivoidu äänestämään, Joe Bideista voi hyvinkin tulla presidentti. Kuten neljä vuotta sitten, Yhdysvaltain vaalit tullaan ratkaisemaan hyvin pienellä äänten erolla parissa keskeisessä vaa’ankieliosavaltiossa.
