Tilastojen mukaan vain alle puolet perinnönsaajista joutuu nykyisin maksamaan perintöveroa. Veroa peritään nyt yli 20 000 euron suuruisista perinnöistä. Määrään vaikuttaa omaisuuden arvo ja perijän sukulaisuussuhde perinnönjättäjään.
Hallituksen esityksessä perintö- ja lahjaveron muuttamiseksi vuodelta 2014 käydään läpi veroon liittyviä tilastoja. Niiden mukaan vuonna 2013 runsaasta 142 000 perinnönsaajasta noin 60 000 maksoi perintöveroa.
Perinnön verotettava arvo jäi siis alle 20 000 euron lähes 60 prosentilla perinnönsaajista.
Yli 50 000 euron perinnön saaneet noin 20 prosenttia perinnönsaajista maksoivat tuolloin yli 90 prosenttia perintöveron kertymästä.
Veronmaksajien Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtisen mukaan perintö- ja lahjaveron poistaminen voisi tulla monelle perinnönsaajalle kalliiksi.
Eduskunnan käsittelyyn on tulossa asiaa koskeva kansalaisaloite. Ruotsissa, Virossa ja Norjassa perintö- ja lahjaverosta on jo luovuttu.
– Usein ei ole edullista, että on verovapaa saareke kuten perinnöt ja lahjat ja sitten niiden ympärillä kauhean korkeat veromuurit, eli pääomaverotus, joka sitten iskee erityisesti myyntivoittoihin ja tietysti muihinkin pääomatuloihin, Lehtinen totesi.
Omaisuuden realisoinnin yhteydessä iskisi ankara verotaakka. Tämän välttäminen myös synnyttäisi vahvan lukkiutumisvaikutuksen, eli peritty omaisuus ei liikkuisi samaan tapaan kuin ennen.
Professori Sixten Korkman on huomauttanut, että suomalaisia kuolee joka vuosi aiempaa enemmän ja vainajat ovat yhä varakkaampia. Kasvavasta veropohjasta ei siis valtion näkökulmasta katsoen tulisi luopua heppoisin perustein.
VATT:n tutkimusjohtaja Essi Eerolan mukaan perintöveron muutoksissa olisikin aina otettava huomioon koko verojärjestelmä. Hän toteaa, että verolajien välisessä vertailussa perintöveron vaikutukset eivät ole erityisen haitallisia.
– Oli perintöverosta mitä mieltä tahansa, sen poistamista ei oikein ole mielekästä pohtia ilman ehdotusta siitä, miten luovutusvoittoverotus samalla uudistettaisiin, Eerola sanoo.
Maatiloille ja yrityksille verohelpotuksia
Perintövero maksetaan käyvän arvon mukaan eli todennäköisestä luovutushinnasta. Lähisukulaiset kuuluvat ensimmäiseen veroluokkaan.
Maatilojen ja yritysten sukupolvenvaihdoksia on helpotettu huomattavilla verohelpotuksilla silloin, kun omaisuus arvostetaan 40 prosenttiin sen käyvästä arvosta. Toisaalta metsätiloilla ei ole vastaavia huojennuksia.
Veroprosentti nousee ensimmäisessä luokassa kolmen prosenttiyksikön portaissa. 20 000–40 000 euron perinnöstä kannetaan ylimenevältä osalta 7 prosenttia veroa, 40 000–60 000 eurosta 10 prosenttia, 60 000–200 000 eurosta 13 prosenttia, 200 000–1 000 000 eurosta 16 prosenttia ja yli miljoonan euron perinnöstä 19 prosenttia.
Luovutusvoittojen verotus on huomattavasti ankarampaa. Luovutusvoitosta maksetaan joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta veroa 30 prosenttia ja 30 000 euroa ylittävältä osalta 34 prosenttia.
– Väliinputoajiksi joutuisivat helposti ihan tavalliset ihmiset, jotka saavat perinnöksi esimerkiksi sen yhden asunnon. Sanotaan vaikka, että pari sisarusta perii yhdessä kaupunkiasunnon. Se on realisoitava, jos perintö halutaan rahana. Silloin iskevät nämä luovutusvoittoverot, Lehtinen huomauttaa.
– Juuri tällaisessa tilanteessa se ei olisi edullista verrattuna nykyiseen järjestelmään, koska perintö- ja lahjavero on kuitenkin edullisempi.
