Perintö- ja lahjaveron poistaminen on noussut tapetille veron poistamisesta tehdyn kansalaisaloitteen takia. Veronmaksajien keskusliitossa ei innostuta ajatuksesta. Liiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen huomauttaa, että veron poisto voisi tulla monelle perinnönsaajalle kalliiksi.
– Sillä olisi monenlaisia vaikutuksia. Niille, jotka haluavat tai joutuvat realisoimaan perityn omaisuuden, tulisi ankara vero. Sitten jos haluaa tämän välttää, tulee helposti aika paha lukkiutumisvaikutus, Lehtinen toteaa Verkkouutisille.
Lukkiutumisvaikutuksella tarkoitetaan sitä, ettei peritty omaisuus liikkuisi enää samaan tapaan kuin ennen. Moni suomalainen perii asunnon. Ankara vero realisointivaiheessa voisi vaikuttaa haluun myydä perittyä omaisuutta.
– Usein ei ole edullista, että on verovapaa saareke kuten perinnöt ja lahjat ja sitten niiden ympärillä kauhean korkeat veromuurit, eli pääomaverotus, joka sitten iskee erityisesti myyntivoittoihin ja tietysti muihinkin pääomatuloihin, Teemu Lehtinen sanoo.
– Se ei välttämättä johda hyvään tulokseen – ei perillisten kannalta eikä koko järjestelmän toimivuuden kannalta, hän jatkaa.
Jos perintö- ja lahjaveroa lähdettäisiin poistamaan, olisi Lehtisen mukaan silloin keskusteltava myös oman asunnon myyntivoiton verollepanosta. Nykyisin oman asunnon myyntivoitosta ei tarvitse maksaa veroa, mikäli myyjä on asunut asunnossa vähintään kaksi vuotta.
– Se tulee väistämättä vastaan. Muuten tulisi tilanteita, joissa saa perinnöksi asunnon ilman veroseuraamusta, pitää sitä asuinkäyttössään kaksi vuotta ja myy edelleen verovapaasti eteenpäin.
Yli puolet perinnöistä verovapaita
Perintöveroa kannetaan vasta yli 20[nbsp]000 euron suuruisista perinnöistä. Veron määrään vaikuttaa perittävän omaisuuden arvo ja perijän sukulaisuussuhden perinnönjättäjään. Ensimmäinen veroluokka käsittää perinnönjättäjän aviopuolison, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevat perilliset sekä aviopuolison suoraan alenevassa polvessa olevat perilliset.
Veroprosentti nousee ensimmäisessä luokassa kolmen prosenttiyksikön portaissa. 20[nbsp]000-40[nbsp]000 euron perinnöstä kannetaan ylimenevältä osalta 7 prosenttia veroa, 40[nbsp]000-60[nbsp]000 eurosta 10 prosenttia, 60[nbsp]000-200[nbsp]000 eurosta 13 prosenttia, 200[nbsp]000-1[nbsp]000[nbsp]000 eurosta 16 prosenttia ja yli miljoonan euron perinnöstä 19 prosenttia.
Luovutusvoittojen verotus on huomattavasti ankarampaa. Luovutusvoitosta maksetaan joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta veroa 30 prosenttia ja 30[nbsp]000 euroa ylittävältä osalta 34 prosenttia.
Järjestään vain alle puolet perinnönsaajista joutuu maksamaan perintöveroa. Hallituksen esityksessä perintö- ja lahjaveron muuttamiseksi vuodelta 2014 käydään läpi perintöverotilastoja. Esityksen mukaan perintöveroa maksuunpantiin vuonna 2013 runsaasta 142[nbsp]000 perinnönsaajasta noin 60[nbsp]000:lle. Perinnön verotettava arvo jäi siis alle 20[nbsp]000 euron lähes 60 prosentilla perinnönsaajista. Yli 50 000 euron perinnön saaneet noin 20 prosenttia perinnönsaajista maksoivat tuolloin yli 90 prosenttia perintöveron kertymästä.
Hyvä vai huono vero?
Perintöveron poistamista ajava kansalaisaloite on kerännyt asiantuntijakommentteja puolesta ja vastaan.
Aalto-yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman puolusti veroa Helsingin Sanomissa. Hänen mukaansa perintöverossa yhdistyvät hyvän verotuksen periaatteet – maksukyky ja tehokkuus. Perintövero ei Korkmanin mukaan myöskään juuri heikennä työnteon tai yrittäjyyden kannusteita.
– Lisäksi suomalaisia kuolee joka vuonna aiempaa enemmän ja vainajat ovat yhä varakkaampia. Kasvavasta veropohjasta ei pidä luopua heppoisin perustein, Korkman totesi.
Kriitikot näkevät perintöveron kuitenkin kaksinkertaisena verotuksena. Monet kritisoivat myös veron vaikutusta yritysten sukupolvenvaihdoksiin.
Veroasiantuntija Janne Juusela tyrmäsi perintöveron niin ikään Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan. Juusela kutsui perintö- ja lahjaveroa ykskantaan huonoksi veroksi.
Juusela muistutti muun muassa, ettei perintövero ole ansiotulojen, pääomatulojen tai luovutusvoittojen verotuksen tapaan kytköksissä rahavarojen saamiseen eli verovelvollisen aitoon maksukykyyn.
– Verojen maksamiseksi verovelvollinen saattaakin joutua erityisjärjestelyihin tai jopa myymään perintönä tai lahjana saamansa omaisuuden, hän sanoi.
Tämä merkitsee Juuselan mielestä ongelmia etenkin tilanteessa, jossa verovelvollisella ei ole käytössään likvidejä varoja, joilla verot voitaisiin maksaa.
– Sitä vastoin varakkaat verovelvolliset voivat aina valita, maksavatko he verot muista varoistaan vai haluavatko he myydä perintönä tai lahjana saamaansa varallisuutta, Juusela totesi.
Janne Juuselan mukaan perintö- ja lahjaverotus on myös kansainvälisesti poistuva veromuoto. Veron voi välttää niin, että varallisuuden siirtymisajankohtana sekä perinnön tai lahjan antaja että saaja asuvat sellaisessa maassa, jossa ei ole perintö- ja lahjaverotusta.
Esimerkiksi Suomen naapureissa Ruotsissa, Virossa ja Norjassa ei ole enää perintö- ja lahjaveroa. Asuinpaikan muuttaminen on Juuselan mukaan kuitenkin käytännössä mahdollista vain varakkaille.
Veronmaksajien Teemu Lehtisen mukaan ei ole lainkaan yksiselitteistä, että veron poistaminen olisi tavallisen perinnönsaajan etu.
– Väliinputoajiksi joutuisivat helposti ihan tavalliset ihmiset, jotka saavat perinnöksi esimerkiksi sen yhden asunnon. Sanotaan vaikka, että pari sisarusta perii yhdessä kaupunkiasunnon. Se on realisoitava, jos perintö halutaan rahana. Silloin iskevät nämä luovutusvoittoverot. Juuri tällaisessa tilanteessa se ei olisi edullista verrattuna nykyiseen järjestelmään, koska perintö- ja lahjavero on kuitenkin edullisempi, Lehtinen huomauttaa.
Tasoa voisi laskea
Veronmaksajien Teemu Lehtinen ei siis lähtisi suin päin poistamaan perintöveroa. Hänen mielestään sitä pitäisi kuitenkin huojentaa.
– On aika helppo heittää poistoideoita yksi vero kerrallaan. Käytännössä vaikutukset eivät kuitenkaan ole niin yksinkertaisia. Voi olla, että useiden perillisten kannalta parempi on nimenomaan kohtuulliseksi viritetty perintövero kuin se, että sitä ei ole lainkaan.
Perintöverotusta kiristettiin viime vaalikaudella. Veronmaksajien mielestä kiristyksiä edeltänyt vuoden 2011 taso oli sopiva. Tuolloin korkein perintö- ja lahjaveroprosentti oli 13. Sitä kannettiin yli 60[nbsp]000 euron suuruisista perinnöistä. Nykyisin ylin veroluokka on yli miljoonan euron perinnöstä kannettava 19 prosenttia.
– Perintö- ja lahjavero saatiin aika hyvään kuntoon ennen viime vaalikauden kiristyksiä. Minusta asteikkoa kannattaisi huojentaa kautta linjan jonkin verran – myös niitä ylimpiä perintö- ja lahjaveroprosentteja, jotka sitten liittyvät tähän maasta muuttamiseen.
Teemu Lehtisen mielestä verovapaan perinnön ja lahjan alarajoja voitaisiin nostaa veroprosenttien kohtuullistamisen lisäksi.
– Kumpaakin näistä voitaisiin tehdä kohtuudella niin, että verotuotot pienevät ehkä lyhyellä aikavälillä vähän, mutta toisaalta on oletettavissa, että keskimääräisten perintöjen tasot nousevat pikku hiljaa. Siinä mielessä en vähättele tätä verotuottoa.
– Voi olla parempi tapa huojentaa nykyistä perintö- ja lahjaverotusta ja varmistaa, että se ei ole ongelma perillisille ja lahjansaajille. Tavallisten kansalaisten kannalta se voi olla monessa tilanteessa parempi muutos, kuin se, että lähdetään poistamaan perintöveroa ja myllätään luovutusvoittovero kokonaan.
