Suomalaisten asumismenojen kasvu jatkuu, joskin aiempaa hitaampana vuosina 2019-2021, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n vuotuinen asumismenoselvitys.
Menojen vuosittainen nousu on asuinpaikasta, asumismuodosta ja kotitalouden tyypistä riippuen noin 1,5–2,5 prosenttia.
– Asumismenojen kasvu on hitaampaa kuin edellisvuosina. Syynä ovat heikentyvä talouskehitys ja maailmantalouden epävarmuus, joiden seurauksena korkotaso pysyy matalana myös tulevina vuosina, kertoo PTT:n asumiseen erikoistunut ekonomisti Peetu Keskinen tiedotteessa.
Vuonna 2019 kerrostaloasunnossa asuva pienituloinen maksaa asumisestaan keskimäärin 456 euroa. Keskituloisella summa on kerrostalossa vuokra-asunnoissa keskimäärin 822 euroa, omistusasunnossa 883 euroa.
Kerrostalossa asuva lapsiperhe maksaa asumisestaan vuokralla 1[nbsp]132 euroa, omistusasunnossa 1[nbsp]319 euroa. Öljylämmitteisessä omakotitalossa kuluja kertyy keskimäärin 1[nbsp]290 euroa, sähkölämmitteisestä 1[nbsp]219.
Eläkeläisillä summa vaihtelee 438 ja 547 euron välillä. He kuitenkin maksavat asumisestaan suhteessa eniten, sillä esimerkiksi omakotitalossa yksin asuvalla eläkeläisnaisella asumismenojen osuus kaikista tuloista voi yli 42 prosenttia, kun taas kerrostalossa vuokralla asuvan lapsiperheen tuloista asuminen syö vain reilun viidenneksen.
PTT:n laskelmissa asumismenoihin on otettu mukaan kaikki sellaiset menot, jotka ovat pois muusta kuukausittaisesta kulutuksesta ja säästämisestä. Tämän vuoksi mukana ovat myös lainojen lyhennykset, jotka kerryttävät velallisen varallisuutta.
Ansiotulojen ja eläkkeiden korotukset hillitsevät ennusteen mukaan asumismeno-osuuden kasvua lähivuosina.
