Sairaanhoitaja kertoo Facebookissa, kuinka paljon koronapotilaan hoito tehohoidossa vie hoitohenkilökunnan voimavaroja.
Pelkästään hengityskoneeseen kytketyn potilaan kääntämiseen tarvitaan kaikkiaan 6-7 henkilöä. Aikaa siihen kuluu helposti yli puoli tuntia.
– Kääntö itsessään ei kovin kummoinen juttu ole: vaihdetaan vain asentoa nostamalla potilasta ensin sängyn sivuun ja kiepautetaan sitten kyljen kautta joko vatsalleen tai selälleen. Mutta kun tuo homma tulee tehdä huomioiden kaikki potilaaseen kytketyt piuhat ja letkut.
– Käännön jälkeen alkaakin sitten taas piuhojen selvittely. Ne kun ovat aina alkujärjestelyistä huolimatta aina miljoonassa sotkussa käännön jälkeen. Kiinnitetään irrotettu piuhat takaisin ja varmistetaan kaiken toimivuus. Tavallisesti hengityskoneen säädöt vaativat muuttamista ja verenkierron toiminta vaatii omia säätöjään sekin. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta.
Vaikka hoito on rankka, hoidon hyöty on hoitajan mukaan varsin kiistaton.
– Hengitysdynamiikka paranee, keuhkojen takaosat aukeavat ja alkavat toimia taas paremmin. Hoitoajat ovat pitkiä, ja hoidot rankkoja. Vaikka kesällä ja syksyllä taudin vaikeat muodot olivat harvassa, nyt ne ovat täällä taas. Vuodenvaihteen jälkeen ei kovin montaa päivää teholla ole ollut niin, ettei yhtään covid-potilasta hoidettavana olisi ollut. Ja nyt potilaat joutuvat jälleen noihin raskaampiin hoitoihin.
Hengityskoneeseen kytkemisen lisäksi koronavirustauti voi vaatia muitakin raskaita hoitoja.
– Munuaisten lopettaessa toimintansa päädytään keinomunuaishoitoon. Sydän tarvitsee omat tukilääkkeensä. Hyytymisjärjestelmä on sekaisin ja tasapainoillaan jatkuvasti hyytymisen ja vuotojen rajamailla. Lihakset surkastuvat. Nesteet eivät pysy oikeissa paikoissa, eikä ravinto imeydy. Kaikki on sekaisin, hoitaja luettelee.
Hoitajan mukaan resurssit riittävät vielä niukasti kaikkien potilaiden hoitoon.
– Kovin montaa potilasta lisää ei enää kuitenkaan tarvita, jotta tehohoitoresurssin nosto pakottaa leikkaussalitoiminnan osittaiseen alasajoon. Se tarkoittaa jälleen hoitojonojen kasvua. Tämä on jatkuvaa tasapainoilua, päivä kerrallaan. Eikä edes olla Uudenmaan alueella kun tätä kirjoitan. Vaikuttaa tämä muuallekin kuin vain HUS-alueelle ja muihin yliopistoklinikkoihin.
Sairaanhoitaja haluaa korostaa, että kyse ei ole mistään tavallisesta flunssasta. Hän muistuttaa ihmisiä kasvomaskien käytöstä ja sosiaalisten kontaktien välttämisestä tartuntojen estämiseksi.
– Ja ottakaa se rokote kun se oma vuoro tulee. Voittaa tehohoidon ihan koska vain.
