– Brexitin siirtymäaika on päättymässä vuoden lopussa. Suomen osalta vaikutusten bkt:hen oletetaan olevan kohtuullisen pieniä. Yrityksille ja nettishoppailijalle tullimuuri tietää lisää byrokratiaa ja kuluja, kirjoittaa Nordean ekonomisti Juho Kostiainen blogissaan.
Siirtymäajan päättyessä EU:n talousalue pienenee noin 15 prosenttia, kun 66 miljoonaa ihmistä siirtyy tullirajan taakse.
– EU:n ja Britannian kauppaneuvottelut ovat vielä kesken, joten tulevista tulleista tai muista EU:n ja Britannian välisen kaupan ehdoista ei ole vielä tarkkaa tietoa. Varmaa on kuitenkin se, että tavarat, palvelut, pääoma ja ihmiset eivät liiku Britannian ja EU:n välillä yhtä jouhevasti kuin aikaisemmin, Kostiainen toteaa
Hänen mukaansa yrityksille tullimuuri tietää lisää byrokratiaa. Siinä missä EU-maista tavaraa saa rahdata maasta toiseen ilman erillisiä selvityksiä, kulkee jatkossa kaikki tuonti ja vienti Britanniaan tullin kautta.
Lisäksi erilaiset sertifikaatit ja tyyppihyväksynnät tuottavat päänvaivaa. Pelkkä byrokratia lisää yritysten kustannuksia, ja päälle tulevat vielä mahdolliset tullimaksut, jotka vaihtelevat merkittävästi tuotteittain.
– Eniten Suomesta Britanniaan viedään paperiteollisuuden tuotteita, öljyjalosteita ja puutavaraa. Näissä tuotteissa tullit tulevat olemaan nollassa tai kohtuullisen matalia, vaikka ajauduttaisiin kauppasopimuksettomaan Brexitiin ja kauppaa käytäisiin WTO:n määrittämin kauppaehdoin, Kostiainen kertoo.
– Suurimmat tullimaksut koskevat elintarviketeollisuutta, jossa ilman kauppasopua tariffit EU:n ja Britanniaan välillä nousevat kymmeniin prosentteihin.
Ajoneuvot ja vaatteet
Tavaroiden ohella myös palveluita viedään Britanniaan.
– Erityisesti IT-palvelujen vienti on ollut kasvussa viime vuosina, ja on brittituristienkin osuus merkittävä monen alueen matkailulle. Brexit ei toki estä tavaroiden, palveluiden tai ihmisten liikkumista maiden välillä, mutta tekee siitä astetta hankalampaa ja kalliimpaa, mikä on omiaan vähentämään vaihdantaa, Kostiainen muistuttaa.
Britannian tuonnista Suomeen ylivoimaisesti suurin yksittäinen artikkeli ovat ajoneuvot, joita tuotiin vuonna 2019 yli 300 miljoonan euron edestä.
– WTO:n mukainen tuontitulli autoille on kymmenen prosenttia, joten jatkossa Bentleyn tai Aston Martinin ostajille on tiedossa entistä suurempi lovi lompakkoon, jos kauppaneuvotteluissa ei tullien osalta päästä parempaan kompromissiin. Myös nettishoppailijan on jatkossa hyvä kytätä alennusmyyntejä entistä tarkemmin, sillä esimerkiksi vaatteissa ja kengissä WTO:n mukaiset tullit ovat kymmenen prosentin luokkaa.
EU-maista eniten Britannian kanssa kauppaa käyvät Irlanti ja Benelux-maat, joissa Brexitin vaikutuksen ennakoidaan olevan suurin.
– Suomen osalta vaikutusten bkt:hen oletetaan olevan kohtuullisen pieniä ja väliaikaisia. Etukäteen on kuitenkin vaikea arvioida, miten tuotantoketjut järjestyvät uudelleen Brexitin jälkeen ja kuuluuko Suomi tässä jaossa voittajiin vai häviäjiin.
