Työmatkat ovat jääneet muistoksi viimeisten kuukausien etätyön aikana. Itselleni työmatka oli erityisen sopivaa aikaa kirjan lukemiseen. Tilalle ovat tulleet kävelylenkit ja erityisesti podcastien kuunteleminen, mitä en juuri aiemmin harrastanut.
Kävelylenkeilläni olen havahtunut äänen kasvavan merkityksen. Sitä tapahtuu kolmella rintamalla: podcastit tiedon ja näkemysten lähteenä, some-palvelujen varustaminen äänellä sekä tärkeimpänä siirtyminen täydellisten vastausten äänihakuihin.
Historian ensimmäisenä podcastina pidetään Doug Kayen IT Conversations-podia, joka pyöri vuosina 2003-2012. Termin podcasting keksi The Guardianin toimittaja Ben Hammersley helmikuussa 2004. Helsingin Sanomien sivuilla sana on mainittu ensimmäisen kerran joulukuussa 2005.
Aivan kaikkialla
Tänä päivänä podcastit ovat kaikkialla. Aivan kaikkialla. Niitä kasvaa kuin sieniä sateella.
Tällä hetkellä kuuluisin podcast lienee The Daily. Se on New York Timesin helmikuusta 2017 tuottama päivittäinen podcast, joka kerää jopa neljä miljoonaa kuuntelijaa. Määrä on huomattava, kun sitä vertaa New York Timesin 7,5 miljoonaan digi- ja paperitilaajaan.
Mainostuloja New York Times keräsi podcasteillaan viime vuonna 36 miljoonaa dollaria. Kasvua tuli edellisestä vuodesta 24 prosenttia. Se on kova saavutus aikana, jolloin yrityksen kaikki mainostulot laskivat 26 prosentilla. Podcast-toiminnan mainostulojen osuus nousi jo 9,2 prosenttiin viime vuonna.
Tutkimuslaitos Grand View Research on syksyllä 2020 arvioinut maailmanlaajuisen podcast-markkinan kooksi 9,28 miljardia dollaria vuonna 2019. Tutkimuslaitos ennustaa sen kasvavan keskimäärin huimat 27,5 % vuodessa vuosina 2020-2027.
Michael Lewisin podcastin haastattelussa Malcolm Gladwell ja Jacob Weisberg, podcasteja ja äänikirjoja tuottavan Pushkin Industries-yrityksen perustajat, tunnistavat omassa bisneksessään rajattoman kasvun mahdollisuuden. Kyse on tarinabisneksestä, mutta samalla podcasteista on tullut merkittävä uutisten, mielipiteiden ja näkemysten lähde varsinkin nuoremmille ikäluokille. Politiikka ja yhteiskunnalliset asiat vastaavat tutkimuslaitoksen mukaan 30 prosentista alan liikevaihdosta.
Suomalaisista 29 % on kuunnellut jotain podcastia viimeisen kuukauden aikana Reutersin vuoden 2020 Digital News Reportin mukaan. Kuuntelu painottuu meilläkin nuorempiin ikäluokkiin: 18-24-vuotiaiden keskuudessa luku on 56 %, yli 65-vuotiaissa vain 13 %.
Podcastien suosio on johtanut myös siihen, että some tarjoillaan jatkossa myös äänen kera. Vuosi sitten julkaistiin uusi sosiaalisen median palvelu Clubhouse, joka perustuu käyttäjien luomissa keskusteluhuoneissa tapahtuviin keskusteluihin.
Clubhouse oli helmikuuhun 2021 mennessä kasvanut jo kuuden miljoonan käyttäjän palveluksi. Aktiivisia viikoittaisia käyttäjiä sillä on kaksi miljoonaa. Tammikuun 2021 rahoituskierroksessa yrityksen arvoksi muodostui miljardi dollaria. Se on siis nopeasti kasvanut yksisarviseksi.
Clubhousea kuvataan usein podcastin kuuntelemiseksi mahdollisuudella hypätä mukaan keskusteluun. Wired arveli äänisomen suosion perustuvan ennen kaikkea ruutuväsymykseen ja siihen, että sen tarjoama vuorovaikutus on lääkettä koronapandemian synnyttämään eristäytymiseen. Aikaisempi versio äänisomesta on jo vuonna 2015 perustettu ja verkkopelaajien käyttämä, sadan miljoonan käyttäjän Discord.
Äänisomepalvelujen menestys on johtanut siihen, että aivan kaikki muutkin some-palvelut, kuten vaikka Instagram, Slack, LinkedIn, Twitter, ovat nyt luomassa kiireen vilkkaa mahdollisuutta keskusteluhuoneisiin.
Podcastit ovat paisuva mediamarkkina ja jokainen some-palvelu sisällyttää äänen ja keskusteluhuoneet tarjoamaansa käyttökokemukseensa.
Äänihaku mullistaa markkinan
Mutta suurin merkitys on käynnissä olevalla siirtymisellä äänihakuihin.
Olet jo saattanut huomata, että Google-hakusi tuottavat nykyään yhä useammin vain yhden korostetun vastauksen sen entisen linkkilistauksen sijasta?
Tuoreen tutkimuksen mukaan 65 % Google-hauista ratkeaa sillä, että hakijalle esitetään hänen tarvitsemansa tieto suoraan tulossivulla ilman, että hänen täytyy käydä muualla verkossa. Vielä heinäkuussa 2015 yhtä vastausta tarjottiin vain kolmasosaan hauista.
Kyseessä on valmistautuminen äänen hallitsemaan maailmaan, jossa tietohakuun voi käytännössä esittää vain yhden, korkeintaan kaksi vastausta. Algoritmeja on koulutettu yhä enemmän tähän siirtymään ja maailmaan, jossa yhä suurempi osa hauista tehdään äänellä. Juniper Research arvioi helmikuussa 2019, että maailmassa on käytössä 8 miljardia äänellä(kin) ohjattavaa laitetta/tekoälyapuria vuonna 2023.
Tätä siirtymää on kutsuttu täydellisen vastauksen etsimiseksi. Se tulee mullistamaan mainonnan, kun yritykset kilpailevat pääsystä nk. nollapositioon sen ensimmäisen sivun linkkilistan sijaan. Tämä tarkoittaa mm. verkkosivujen optimointia äänihakuja varten.
Samalla osa netin liikenteestä myös katoaa, kun vuorovaikutus siirtyy linkkien klikkaamisen ja netissä surffaamisen sijasta keskusteluun erilaisten tekoälyassistenttien (kuten Siri ja Alexa) kanssa.
Entäpä Suomi?
Sanomattakin on myös selvää, että Googlen ja muiden nollapositiovastauksia tarjoavien valta samalla kasvaa merkittävästi. se, miten ne tulevat sitä käyttämään esimerkiksi algoritmiensa painotuksissa, on hyvä kysymys. Ja millä säännöillä näin uudelleen jakoon menevä vauraus jaetaan?
Mielenkiintoinen kysymys on sitten sekin, että miten hyvin Suomi on valmistautunut tähän edessä olevaan äänen voittokulkuun. Suomen kieli on ollut kolmoskorissa, kun luonnollisen kielen tukea tekoälyjärjestelmiin on luotu. Pystymmekö kulkemaan edelläkävijöiden tahdissa vai joudummeko sivakoimaan kärkeä kaukaa takamatkalta kiinni?
Joka tapauksessa pian aletaan varmaan olla lähellä Googlen toisen perustajan Larry Pagen unelmaa, jossa sinulle tarjotaan kaipaamaasi tietoa ennen kuin olet tajunnut sitä edes kysyä. Tästä tulevaisuuskuvasta muistutti Land of the Giants-podcast, joka ruotii teknojättien toimintaa. Kuuntelemisen arvoinen muuten. Podcastin kolme tuotantojaksoa ovat hahmottaneet Amazonin, Netflixin ja Googlen historiaa, toimintaa ja tulevaisuutta.
